Rahaa vai pahaa?

Tässä on viimeisen vuoden aikana nähty yhtä sun toista. Milloin suljetaan ravintolat, milloin ne avataan, milloin ollaan laittamassa koko maa kiinni niin, ettei ulkonakaan saa liikkua. Yht`äkkiä avataankin koko maa, jotta ihmiset pääsevät mökeillensä ja nauttimaan kesää. Mielenkiintoisia aaltoja elämä tekeekin. Mitäs taas syksyllä? Käykö niin kuin viime vuonna?

Edellisessä kirjoituksessa oli kyse EU:n elpymisrahasta ja kuntavaaleista. Kysehän on siitä, että kuntavaaliehdokkaankin olisi syytä ottaa kantaa EU:n elpymisrahaan, vaikka kunnallistasolla siitä ei keskustellakaan. Me luomme koko ajan tulevaisuutta, mihin päin maatamme ollaan viemässä. Kaikki on siis omissa käsissämme.

Muistamme hyvin viime kesän 2020, kun päämisterimme Marin kävi sopimassa EU:lle n. 4mrd.€ tuet. Olemme nyt jo viimeisen 10 vuoden aikana velkaantunut lähes kolminkertaisesti. Kohta velkaa on kaikkiaan 150 mrd.€. Jokainen suomalainen on siis valtionvelkaa yli 20 000€. Tämän lisäksi omat henkilökohtaiset velat.

Nyt sitten elpymispaketista äänestetään eduskunnassa, jossa yksi puolueistamme päätti ensin äänestävänsä tyhjää ja muutaman päivän päästä muuttikin kantaa asiassa. Osaavatko he päättää vai eivät? Minkälaista politiikkaa tämä on? Äänestämällä tyhjää tai puolesta, saadaan Suomen velka-astetta nostettua, jotta mekin elpyisimme talouden osalta. Maalaisjärkeen ajattelu ei kyllä oikein sovi. Niin kaikki elpymistuet maksetaan velalla – ensin otetaan Keski-Eurooppalaisilta pankeilta velkaa, jotta saadaan annettua tukea EU:lle, joka jakaa sen Etelä-Euroopan maille. Tällä tuella he maksavat velkansa pois Keski-Eurooppalaisille pankeille. Tämän nyt sitten pitäisi elvyttää Suomen taloustilannetta.

Kultavarannot

Olen itse jo kauan kummastellut, miksi Suomi maksaa Euroopan maille elpymisrahaa. En todellakaan ymmärrä asiaa. Jos katsotaan vuoden 2010 kultavarantoja Euroopassa, niin kärkeä pitävät: Saksa (3400 tonnia), Italia (2500 tonnia) ja Ranska (2500 tonnia). Suomella oli v. 2010 tilaston mukaan 50 tonnia ja Kreikallakin 110 tonnia kultaa. Viimeaikainen huomio on ollut Italian tulevissa avustuksissa. Maa on saamassa avustuksia EU:lta kaikkiaan lähes 200 mrd. €:n edestä. Osa lainana, osa tukena. Suomalaiset tietysti yhtenä osana avustamassa Italiaa. Kun katsoo kultavarantoja, niin itseäni kummastuttaa, miksei Suomi voisi ostaa tällä 4 mrs.€:lla kultaa näistä maista, koska sitä näyttää olevan siellä. Italialla ja Ranskalla on molemmilla kultaa 50 kertaa enemmän kuin Suomella ja Saksalla 70 kertaa enemmän. Kreikallakin kultaa on n. 2 kertaa enemmän kuin Suomella. Kysymys kuuluu, miksi annamme rahaa, jonka joudumme velaksi ottamaan? Kaikki me tiedämme, millä sen maksamme pois – veroilla. Suurin osa EU maistakin on alkanut kotiuttamaan kultavarantojaan kotimaihinsa, joten vastaus lienee kullan ostoon, etteivät halua niitä myydä – arvatenkin.

(https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maailman_kultavarannoista)

Suomen velka

Ongelmaksi tässä kaikessa muodostuu, että mitäs jos tapahtuukin jonkinlainen pankki- tai finanssikriisi? Käy niin kuin 1990-luvulla, että rahan arvo sattumoisin romahtaa. No suomalaiset tekevät kahta kauheammin töitä maksaakseen henkilökohtaisen- sekä valtiovelan pois. Muut Euroopan alueen maat nauttisivat kullastansa. Entäs, jos emme kykenisikään maksamaan velkojamme pois? Onhan aina mahdollisuus, että velanomistajat suostuisivat vaihtamaan velkojaan esim. vesialueisiin tai maa-alueisiin kaivostoimintaa varten. Eli luovuttaisimme maa-aluetta pikku hiljaa muille tahoille omistettavaksi. Kuulostaa aika kaukaa haetulta asialta. Onko?

Kaikkihan on vain siitä kiinni, kenelle Suomi on velkaa. Suomi on velkaa lähinnä ulkomaisille sijoittajille. Kotimaiset raha- ja vakuutuslaitokset sekä työeläkeyhtiöt omistavat Suomen velkapapereista vain murto-osan. Velkapapereita on vaikea paikantaa, koska niissä ei valitettavasti ole gps-paikannusta.

”Velka on pääosin ulkomaista. Suurimpia rahoittajia ovat ulkomaiset rahastot, eläke- ja vakuutusyhtiöt ja pankit. Tarkemmin velkakirjojen omistusta on hyvin vaikeaa arvioida. Lainapaperit vaihtavat omistajaa jatkuvasti jälkimarkkinoilla. Täsmällistä tietoa lainapaperien sijainnista ei ole. Ulkomaisen velan osuus on liikkunut 80-90 prosentissa”. Näin totesi aikoinaan Taloussanomille Valtionkonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti. Loppupeleissä emme siis tiedä kenelle olemme velkaa ja ”kuka” rahamme omistaa.

(Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001806875.html)

Mistä talouskriisit tai finassikriisit johtuvat tai mistä ne muodotuvat?

Kaikki sen tietävät, etteivät ne mistään, yht`äkki pompsahda, ne luodaan. Se on liiketoimintaa, se on ollut jo kauan aikaa yksi kannattavin liiketoiminta maailmalla. 1700-luvulta lähtien pankkiirit ovat osanneet tämän liiketoiminnan salat. Aikoinaan rahoitettiin sotia ja kaikkien sotien osapuolia. Lainaehdoissa kaikille oli, että voittanut osapuoli maksoi hävinneen velat. Aikamoista liiketoimintaa. Esittäisinkin kaikille kysymyksen, että jos tällaisia eliittipankkiireita oli jo 1700-luvulla, niin mihin he olisivat kadonneet 2000-luvulla? Omistus, sodat ja raha ovat aina olleet huono yhdistelmä. Ne ovat vain ajan saatossa muuttaneet muotoaan.

Tulevaisuus

Mietitäänpä hetkenajan täysin hypoteettista tilannetta:

Koronavirus ei olekaan lähtöisin lepakoista, vaan sen on joku taho valmistanut laboratorio olosuhteissa jossain. Tällainen pandemia vastaa jossain määrää sotaa tai sotia.

Suurin osa maista ja Suomikin on ajettu ahtaalle taloudellisesti. Yritysten konkursseja, työttömyyttä, lomautuksia ei voida välttää mitenkään. Niitä tulee joka tapauksessa, mutta kuinka paljon, aika näyttää? Nämä heijastavat suoraan ihmisten henkilökohtaisiin varantoihin ja mahdollisiin ahdinkoihin. Mitä muuta tarvitaan, että keitto olisi valmis? Miten olisi korkojen nosto? Tämän jälkeen aika moni talous olisi suorastaan paniikissa ja todellisessa ahdingossa. Tämähän on toistunut aiemminkin 90-luvulla. Yleensä historia toistaa itseään, ainakin jossain määrissä.

Voiko olla mahdollista, että jos korona on luotu, niin voisiko takana olla myös rahoituslaitokset jollain lailla? Mitäs jos keskuspankit päättävätkin nostaa korkoja? Onko ihmisillä mahdollisuutta maksaa asuntovelkojen ja muiden velkojen korot, kaiken tämän jälkeen? Itse olen kokenut 1990 luvun alkupuolella olevan laman ja eihän asiat silloinkaan menneet ihan niin kuin oletetaan. Silloin korkotasot nostettiin yksimielisellä päätöksellä. Siellä pelattiin juuri tätä samaa peliä, eri tavalla ja eri mittasuhteissa. Tuloksena saatiin 42 000 yritystä konkurssiin, 500 000 työtöntä ja 11 000 yrittäjän itsemurhaa.

Toivon vain, että ihmiset käyttäisivät harkintakykyänsä tällä hetkellä monessa asiassa. Ihmisillä on valtava määrä velkaa, siihen nähden paljonko maksukykyä todellisuudessa on. Toivon, että olen tässä kaikessa pahasti väärässä. Ihmisten tulisi enemmän olla valveilla siitä, mitä historia meille on opettanut ihmisen ahneudesta, oma hyvyydestä sekä oman edun tavoittelemisesta. Me kaikki voimme varautua tähän omalta osaltamme, ymmärtämällä asioita paremmin, jottei 30 vuoden takaiset tapahtumat toistuisi.

Mukavaa kevään alkua kaikille!

www.jannelaakso.fi

Janne Laakso
Latest posts by Janne Laakso (see all)

Katso myös

Tulevaisuuden johtaja organisaatiossa nimeltä Suomi

Tarvitseeko Suomi tulevaisuudessa johtajaa? Tulisiko meillä olla neuvosto, joka päättää meidän asioistamme, eikä annetakaan ”valtaa” …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x