Extralehdet Extralehdet
Vapaaehtoiset koronavirusrokotukset käynnistetään heti, kun niitä on saatu maahan ja se on teknisesti mahdollista. Rokotusten järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii rokotteiden toimittamisesta ja asiantuntijatuesta kunnille.
Valtioneuvosto on antanut 22.12.2020 rokotusasetuksen, joka tuli voimaan tänään 23. joulukuuta. Asetus tarvitaan koronavirusrokotusten käynnistämiseksi. Rokotuksissa käytetään Euroopan unionin myyntilupajärjestelmän mukaisesti myyntiluvan saaneita SARS-CoV-2 -rokotteita.
Rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:
- covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat.
- 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt
- henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia
- muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) täsmentää väestöryhmien tarkempaa jaottelua alaryhmiin iän, riskitekijöiden, vakavalle taudille alttiuden tai muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella. Jaottelu perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja myyntiluvan saaneiden rokotteiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.
Lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokotuksen saa antaa pistoksena vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.
Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on järjestettävä covid-19-rokotus potilailleen ja asiakkailleen sekä näitä hoitavalle tai huoltavalle henkilökunnalle. Valtio huolehtii rokotuksista valtion laitoksissa, kuten vankilat, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, valtion mielisairaalat ja valtion koulukodit.
Rokottamisen toimeenpanossa työterveyshuolto voi toimia kuntien tukena osallistumalla työntekijöiden rokottamiseen. Tässäkin tapauksessa covid-19-rokotteet ostaa ja maksaa valtio ja ne jaetaan korvauksetta kuntiin. Kunta voi sopia rokottamisesta työterveyshuollon kanssa, ja jakaa saamiaan rokotteita sen käyttöön. Myös työterveyshuollon on merkittävä rokottamista koskevat tiedot valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, jota THL ylläpitää.
Rokotusta koskevat tiedot kootaan rokotusrekisteriin
Annetut rokotukset on merkittävä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmään merkitään potilaan tunnistetietojen lisäksi rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa ja rokottaja. Tiedot on välitettävä ajantasaisesti THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.
Rokotusasetus täsmentää valtioneuvoston 10. joulukuuta tekemää periaatepäätöstä Suomen COVID-19-rokotestrategiasta, josta aiempi artikkelimme kertoo. Strategiassa on määritelty rokotusjärjestyksen pääperiaatteet.
Koronavirustutkimuksen Kela-korvaus nousee 100 euroon
Valtioneuvosto on antanut asetuksen covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksasta. Asetuksessa säädetään PCR-tutkimuksen korvaustaksaksi 100 euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.
Kansaneläkelaitos voi maksaa asetuksella säädetyn korvauksen suorakorvauksena yksityiselle palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden on maksanut testattavan työnantaja. Näin helpotetaan työnantajien mahdollisuuksia tarjota PCR-tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi aiempaa suurempi Kela-korvaus helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.
Muiden koronavirustutkimusten kuin PCR-tutkimuksen korvaustaksoina käytetään Kansaneläkelaitoksen vahvistamia korvaustaksoja.
