Vuodenaika vaikuttaa aivojen toimintaan

Vuodenajat vaikuttavat tunteisiin ja sosiaaliseen elämään. Kielteiset tunteet vaimenevat kesäisin, kun taas vuodenajoittain vaihteleva ahdistuneisuushäiriö on yleisimmillään talven pimeinä kuukausina. Aivojen opioidivälittäjäaineet säätelevät sekä mielialaa että sosiaalisuutta.

Tutkijat osoittivat, että päivän pituus vaikuttaa aivojen opioidivälittäjäaineiden toimintaan ja sitä kautta mielialaan. Turun PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin päivän pituuden vaikutusta ihmisten ja rottien aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Vuorokauden valoisten tuntien määrä vaikuttaa aivojen opioiditoimintaa sääteleviin reseptoreihin.

– Tutkimuksessa havaitsimme, että opioidireseptorien määrä riippui siitä, mihin vuodenaikaan kuvantamistutkimus oli tehty. Voimakkaimpia muutoksia havaittiin aivojen tunteita ja sosiaalisuutta säätelevillä alueilla. Tällainen vuodenajan mukaan vaihteleva opioiditoiminnan määrä voi olla tärkeä mielialan kausivaihtelua selittävä tekijä, kertoon tutkijatohtori Lihua Sun.

Eläintutkimus vahvistaa valon merkityksen

Tutkijat halusivat myös varmistaa, onko aivojen toiminnan muutosten aiheuttaja juuri valon määrä vai jokin muu tekijä. Tämän selvittämiseksi tutkijat mittasivat rottien aivojen välittäjäainetoimintaa silloin, kun eläimiä pidettiin vakio-olosuhteissa ja ainoastaan päivän valoisan ajan kestoa muunneltiin. Tulokset olivat samankaltaisia kuin ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa.

– Tulosten perusteella erityisesti päivänvalon määrä on kriittinen tekijä opioidivälittäjäaineiden kausivaihtelulle. Tulokset auttavat ymmärtämään mielialan vuodenaikavaihtelun taustalla olevia aivomekanismeja, kertoo professori Lauri Nummenmaa.

Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian (PET) avulla ja siihen osallistui 204 vapaaehtoista tutkittavaa. Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiaineitta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineiden hajoamista mitattiin PET-kameralla. Tutkimus perustuu Turun yliopistollisen keskussairaalan ja PET-keskuksen suureen aivotietopankkiin, johon kootaan eri tyyppisiä aivokuvia laajoja analyyseja varten.

Lisäksi opioidirespetorien toimintaa tutkittiin PET-kuvantamisen avulla rotilla. Tutkimukseen liittyvät eläintutkimukset tehtiin Turun yliopiston koe-eläinkeskuksessa professori Anne Roivaisen ja johtaja Emrah Yatkinin avustuksella.

Katso myös

Siitepölykausi on alkanut – lääkekaappi kuntoon

Allergiaoireita voi helpottaa joko antihistamiineilla tai paikallisesti silmätipoilla ja nenäsumutteilla. Siitepölyn määrää tärkeämpää on se, …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x