Kivunhoitosuositus korostaa lääkkeetöntä hoitoa

Kipu on läsnä monen ihmisen elämässä. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 % aikuisista on kokenut vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua ja päivittäin kroonista kipua esiintyy 14 %:lla aikuisista. Uusi Käypä hoito -suositus Kivun hoidosta pyrkii edistämään kivun tehokasta ja turvallista hoitoa.

Yksilön kärsimyksen lisäksi kipu aiheuttaa seurauksia myös yhteiskunnalle. Kivun aiheuttamista kokonaiskustannuksista suurimman osan muodostavat epäsuorat kustannukset, kuten poissaolot työstä ja toimintakyvyn heikkeneminen. Esimerkiksi selkäkivun ja -sairauksien takia vuonna 2013 käytettiin Suomessa noin 2 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joiden kustannukset olivat 118,3 miljoonaa euroa.

Käypä hoito -suositus kivun hoidosta käsittelee muun muassa kipupotilaan kohtaamista ja kivun arviointia, lääke- ja lääkkeettömän hoidon periaatteita, kipulääkkeiden käyttöä, fibromyalgiaa ja kivun kroonistumisen ehkäisyä. Suositus korostaa kivun hoidossa lääkkeettömiä hoitoja.

Kipupotilas tarvitsee empatiaa

Potilaan kipu on aina todellinen riippumatta sen etiologiasta ja patofysiologiasta. Kipupotilaan hyvä hoito perustuu toimivaan hoitosuhteeseen, johon sisältyy empaattinen ja kuunteleva suhtautuminen. Pitkäkestoisen kivun hyvä hoito pohjautuu jatkuvaan hoitosuhteeseen. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa, jolloin molemmat osapuolet sitoutuvat siihen.

– Vastaanotolla kipupotilaan haastatteluun täytyy varata riittävästi aikaa. Potilaalle tehdään perusteellinen kliininen tutkimus, jonka löydökset ja taudinmääritys selitetään ymmärrettävästi. Vastaanottotilanteessa on tärkeää varmistaa, että potilaan kipuongelma, näkemykset ja tavoitteet on ymmärretty. Yksilölliseen ohjauksen tulee panostaa jokaisella vastaanottokäynnillä. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tukea potilaan aktiivisuutta, pystyvyyttä, vastuuta ja rauhallista suhtautumista kipuun, sanoo kivun Käypä hoito -suosituksen työryhmän puheenjohtaja, LT, professori Pekka Mäntyselkä.

Lääkkeetön hoito ensisijaista kivun hoidossa

Kipupotilaan hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, ja lääkehoito yhdistetään muihin hoitomenetelmiin. Hoidon tavoitteita ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun paraneminen. Pitkäkestoista kipua ei yleensä pystytä kokonaan poistamaan, mutta sitä voidaan lievittää ja potilaan selviytymistä voidaan tukea.

Pitkäkestoisen kivun hoidossa ja kuntoutuksessa moniammatillinen lähestymistapa on tarpeen. Siihen voivat sisältyä esimerkiksi fysio- ja toimintaterapeuttinen ohjaus, psyykkinen tuki ja hoitajan antama ohjaus. Potilasta ohjataan myös sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Potilaalla itsellään on aktiivinen rooli kivun hoidossa ja kuntoutuksessa, jolloin potilaan selviytymiskeinojen käyttö tukee kivun kanssa selviytymistä.

– Kivun hoidossa voidaan käyttää lääkkeettöminä hoitona mm. liikuntaa, terapeuttista harjoittelua, kognitiivis-behavioraalista terapiaa, kylmä- ja lämpöhoitoa sekä TNS-hoitoa. Kognitiivis-behavioraaliset terapiat voivat auttaa kivunhallintamenetelmien oppimisessa, vaikka ne eivät itse kipua poistaisikaan, Mäntyselkä kertoo.

Lääkkeettömään hoitoon voidaan yhdistää myös lääkehoitoa, kuten parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden käyttöä. Mikäli muiden lääkkeiden teho on riittämätön, hoitoon voidaan yhdistää mieto opioidi, mutta vahvoja opioideja käytetään vain erityistilanteissa.

– Opioidilääkitys aloitetaan vain säännöllisessä pitkäaikaisessa hoitosuhteessa, ei ennestään tuntemattomalle potilaalle eikä päivystyksessä. Opioidilääkityksen harkitsematon aloitus ja käyttö pitkäaikaiseen kipuun voi altistaa potilaan pitkäaikaiskäytön haitoille, kuten toleranssin kehittymiselle, väärinkäytölle ja hormonaalisille vaikutuksille, Mäntyselkä sanoo.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.