Extralehdet Extralehdet
Suomalaisten kansansairauksia tutkinut professori painottaa, että perintötekijöiden vaikutus yksilön terveyteen ylikorostuu helposti elintapojen kustannuksella. Kansantauteja ja genetiikkaa 1990-luvulta asti tutkinut THL:n tutkimusprofessori Markus Perola sanoo genetiikan merkityksen ylikorostuvan, kun ajatellaan yksilön riskiä sairastua tavallisiin sairauksiin.
– Yksilön kohonnut geneettinen riski sairastua tiettyyn sairauteen saatetaan nähdä jopa varmana sairaustuomiona, jota käytetään tekosyynä omille elintavoille. Muuta väestöä korkeampi geneettinen riski yksilöllä ei tarkoita, että omilla elintavoilla ei voisi vaikuttaa omaan sairastumisriskiin. Päinvastoin, juuri silloin elintapojen merkitys usein korostuu.
Geenitutkimukset avanneet uusia mahdollisuuksia
Tutkimus genetiikan vaikutuksesta yksilön terveyteen on ottanut 2000-luvulla merkittäviä harppauksia, kun ihmisen geeniperimä selvitettiin. Samalla uudet teknologiat ovat tehneet mahdolliseksi selvittää edullisesti yksilön geneettistä alttiutta eri sairauksille. Testien avulla sadat tuhannet eri perimään liittyvät muuttujat voidaan tiivistää yhteen PRS-lukuun, joka kertoo yksilöllisestä riskistä sairastua tiettyyn tautiin.
– Yksi luku on miellyttävä, koska se tuntuu helposti ymmärrettävältä. Esimerkiksi henkilön geneettinen riski sairastua diabetekseen voi olla kaksinkertainen suhteessa väestöön. Luvun käyttö yksin on kuitenkin hyödytöntä, jos sitä ei osata suhteuttaa muihin sairastumisen riskitekijöihin, Perola sanoo.
Kansanterveyden kannalta yksilöllisten geneettisten sairausriskien testaaminen tarjoaakin Perolan mukaan paljon mahdollisuuksia, jos tutkimuksella voidaan osoittaa, onko tästä tiedosta yksilön ja koko väestön kannalta terveyshyötyä. Terveyshyödyllä tarkoitetaan sitä, että yksilön tieto omasta sairastumisriskistä vaikuttaa positiivisesti terveyteen esimerkiksi elintapamuutosten tai sairauksien varhaisen tunnistamisen avulla. Terveydenhuollossa geenitestejä on hyödynnetty jo pitkään eri yhteyksissä, mutta nyt tutkitaan mahdollisuuksia yksilöllisen sairastumisriskin hyödyntämiseen terveydenhuollossa laajemmin.
– Geeniteknologian uudet läpimurrot voivat avata kiinnostavia mahdollisuuksia sairauksien ennaltaehkäisyyn tai varhaiseen tunnistamiseen. Useammalla kansantaudilla on geneettinen komponentti. Esimerkiksi syövistä rinta- ja eturauhassyöpä ovat yleisiä syöpiä, joissa perimällä on suhteellisen suuri vaikutus. Myös sepelvaltimotauti, Alzheimerin tauti ja diabetes ovat sairauksia, joilla on merkittävä geneettinen tautikomponentti. Merkittävä tekijä ei tarkoita varmasti toteutuvaa ennustetta, vaan yksilöllistä riskiä. Sen pitäisi olla pikemmin kannustin elää hyvin ja tarkkailla omaa terveyttä, jotta osaa tarvittaessa hakeutua ajoissa hoitoon, Perola kertoo.
Yli 80 prosenttia uskoo voivansa vaikuttaa elintavoillaan terveyteensä
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista 33 prosenttia on melko tai erittäin paljon huolissaan omista perintötekijöistään terveyden kannalta. 62 prosenttia ei ole juurikaan tai lainkaan huolissaan perimän vaikutuksesta terveyteen.
– Enemmistölle suomalaisista omat perintötekijät eivät aiheuta erityisiä terveyshuolia. Ilahduttavan positiivinen tulos samassa kyselyssä oli, että suomalaisista yli 80 prosenttia uskoo omilla elintavoillaan voivan vaikuttaa paljon tai melko paljon terveenä pysymiseen, kertoo lääketieteen tohtori ja LähiTapiolan terveyspalveluiden johtaja Jani Tikkanen.
Sairauksista valtaosa syntyy monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Karkeasti yleistäen kolmasosa yksilön terveydestä on perimän vaikutusta, puolet elämäntapoja ja loput ympäristön ja terveydenhuollon vaikutusta.
– Monilla on käsitys omassa suvussa kulkevista sairauksista. Vahvasti periytyviä sairauksia lukuun ottamatta kansansairauksien puhkeamisriskiin vaikuttaa geneettisiä perintötekijöitä enemmän arjen elintavat ravitsemukseen, alkoholin käyttöön ja liikkumiseen liittyen, Tikkanen kertoo.
LähiTapiolan Arjen katsaus kyselyyn vastasi 1 120 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 -vuotiaita.
