Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvanut

Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa, mutta hoidon vaikuttavuudesta tiedetään vielä varsin vähän. Lihavuus- tai painonhallintalääkkeitä käytti noin 75 000 henkilöä viime vuonna.

Eniten käytetty lääkeaine oli semaglutidi, jota käytti lähes 60 000 henkilöä, joilla ei ollut lääkekorvausoikeutta diabeteksen hoitoon. Semaglutidin käyttäjämäärä kasvoi vuodessa neljänneksellä eli noin 12 000 henkilöllä.

– Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa hurjaa vauhtia, ja se voi tulevaisuudessa tulla kalliiksi yhteiskunnalle. Samalla lihavuuden hoitamatta jättäminen aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia ja terveyshaittoja, toteaa Kelan erikoistutkija Heini Kari.

Pysyvä hoitotulos vaatisi pitkäaikaista käyttöä

Pysyvä painonhallinta lihavuuslääkkeiden avulla vaatisi nykytiedon valossa pitkäaikaista lääkitystä yhdistettynä elintapahoitoon.

Tanskalaisessa kyselytutkimuksessa todettiin, että yli 40 prosenttia semaglutidia painonhallintakäyttöön ostaneista ei ollut lainkaan keskustellut hoidon pituudesta hoitavan lääkärinsä kanssa. Vain joka kymmenes mielsi lihavuuslääkkeiden käytön pysyväksi. Jopa puolet lopettaa lääkityksen ensimmäisen vuoden aikana.

Useimmat ostavat satojen eurojen lääkkeet itse

Nykyisistä lihavuuslääkkeistä vain osasta voi saada lääkekorvauksia lihavuuden hoitoon. Rajoitetusti korvattavia liraglutidia ja naltreksoni-bupropioni-yhdistelmää käytetään molempia kuitenkin selvästi vähemmän kuin omakustanteisesti hankittua semaglutidia.

Suurin osa semaglutidin käyttäjistä maksaa lääkkeen itse, koska siitä ei voi saada lääkekorvauksia pelkkään lihavuuden hoitoon.

Hinnat voivat olla huomattavia. Esimerkiksi vastikään Suomen markkinoille tulleen Wegovy-lihavuuslääkkeen kuukausiannos suositellulla ylläpitoannoksella maksoi toukokuussa 2025 lähes 300 euroa.

Tulevaisuudessa lihavuuslääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavat muun muassa päätökset niiden korvattavuudesta. Kustannuksiin vaikuttavat myös uusien lääkkeiden patenttien umpeutuminen, sekä entistä tehokkaampien ja kalliimpien lääkkeiden tulo markkinoille.

Pitkäaikaisvaikutukset ovat epäselviä

Suuri osa lihavuuslääkkeiden tehosta kertovasta tutkimustiedosta on peräisin lääkeyhtiöiden tekemistä kliinisistä tutkimuksista, joita vaaditaan myyntiluvan saamiseksi. Kliinisissä tutkimuksissa olosuhteet ja lääkkeiden käyttö ovat tarkkaan säädeltyjä, ja ne voivat erota tosielämästä.

– Meillä ei tosiasiassa ole mitään tutkimus- tai seurantatietoa siitä, miten lihavuuslääkkeiden käyttö toteutuu tosielämässä tai mitä hoidolla väestötasolla saavutetaan. Tarvitsemme kipeästi Suomesta tällaista tutkimustietoa päätöksenteon tueksi, Kelan asiantuntijalääkäri, dosentti Pia Pajunen.

Useilla lihavuuslääkkeillä on todettu hyödyllisiä vaikutuksia myös muihin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaissairauksiin. Lääkkeiden käyttö saattaa siis laajentua myös näiden sairauksien hoitoon.