Tarkkana pilkillä – jäänpaksuus vaihtelee

Pakkassään myötä ainakin pienimmät järvet myös Etelä- ja Lounais-Suomessa ovat saaneet yhtenäisen jääpeitteen. Koko maan vesistöjen jää on kuitenkin 10-30 senttiä ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan.

Jäät ovat normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa. Vesistöjen jäänpaksuus myös vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella. Lisäksi jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuntumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä.
Viime päivinä on jouduttu pelastamaan vedestä kymmeniä ihmisiä, joiden alta jää on pettänyt. Viranomaiset kehottavatkin kansalaisia toistaiseksi välttämään jäälle menoa, ellei sen kestävyydestä ole täyttä varmuutta.

Kovat virtaukset syynä jäänpaksuuden vaihteluun

Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mukaan melko luotettava merkki jään kestävyydestä on, jos siellä on jo muita liikkujia.

– Silloinkin pitää varsinkin vesistöä huonosti tuntevan olla kuitenkin tarkkana, sillä liikkeellä ollaan ehkä ennestään tutuilla paikoilla ja jää on muualla vielä heikkoa, hän korostaa.

Rautanen suosittelee jäälle lähtevän varusteeksi tuuraa tai piikkipäistä keppiä, jolla jään paksuuden voi tarkistaa etukäteen.

– Jos jää on esimerkiksi alle viisisenttistä, keppi menee siitä helposti läpi. Pilkillä ollessa kaira sopii tietysti tähän tarkoitukseen ja jään paksuuden voi varmistaa myös testireikiä kairaamalla, hän opastaa.

Rautanen korostaa, että jäällä ollessa on syytä jatkuvasti tarkkailla ympäristöään ja välttää vaaranpaikkoja, kuten mm. virtaisia salmia ja purojen, jokien sekä viemäreiden laskualueita.

– Tänä talvena virtaukset ovat suuren vesimäärän vuoksi kovia, mikä selittää jäänpaksuuden suurta vaihtelua. Esimerkiksi Pirkanmaalla Pyhäjärvellä virtapaikoissa jäätä ei ole juuri lainkaan. Jään muodostumisen aikaan lumiset kohdat ovat jäätyneet muuta aluetta hitaammin, ja niissä jää on vielä ohutta, hän varoittaa.

Varmista ja varaudu ennen jäälle menoa

Ennen kuin lähtee jäälle, on varmistettava, että se kestää. Vasta viisi senttiä paksu teräsjää kantaa yhden ihmisen painon, mutta moottorikelkka vaatii 15 senttiä ja henkilöauto 15-20 senttiä teräsjäätä. Jäällä liikkuessa kannattaa välttää ympäristöään heikomman jään alueita. Sellaisia ovat mm. virtapaikat, jokien ja purojen suistot, lähteet, viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden vierustat ja kaislikot.

Jään pettämisen varalta jäänaskalit on aina pidettävä kaulalla. Myös hälytyspilli ja heittoköysi on hyvä pitää mukana. Jäällä liikkujan turvavarusteisiin kuuluu myös metallipäinen keppi tai jäätuura, jolla jään kestävyyttä voi kokeilla kävelyn tahdissa. Paras turvavaruste on kuitenkin kaveri, liikkuu sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.