Automatkailija vältä veritulppa

Laskimotukos eli veritulppa on pitkään paikoillaan istuvan lomalaisen riesa. Jos suunnitelmissa on kesäinen automatka halki Suomen, kannattaa selvittää oma sairastumisriski ja panostaa vaivan ennaltaehkäisyyn.

Moni viettää kesää autoillen tänäkin vuonna. Pitkät lentomatkat ovat vaihtuneet asuntoautoihin ja kotimaan sisällä matkustamiseen. Jos suunnitelmissa on taittaa satoja kilometrejä päivässä, kannattaa huomioida laskimotukoksen mahdollisuus.

Laskimot kuljettavat verta elimistöstä takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Koska veri virtaa niissä hitaasti ja matalalla paineella, ne ovat muita suonia otollisempia paikkoja hyytymien muodostumiselle. Jos edessä on tuntien mittainen istumismaraton, kannattaa minimoida riskit. Erityisen tärkeää on varmistaa riittävä nesteytys.

– Alkoholia kannattaa välttää, sillä se kuivattaa elimistöä ja lisää laskimoveritukoksen riskiä. Paras lomadrinkki on vesi, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta.

Vedenjuonnin ohella tulee kiinnittää huomiota liikkumiseen. Tärkeintä on pyrkiä jaloittelemaan mahdollisuuksien mukaan edes vähän. Yhden pysähdyksen taktiikka voi toimia lyhyemmillä autoreissuilla, mutta matkan venyessä kannattaa varata aikaa useampaan verryttelytaukoon.

Kipu ja turvotus paljastavat tukoksen

Mikäli suvussa on taipumusta laskimotukoksille tai tietää muuten omaavansa kohonneen riskin veritulppaan, voi harkita ennaltaehkäisevää lääkitystä. Perinnöllisyyden ohella riskiä voivat lisätä tietyt sairaudet ja lääkkeet sekä tupakointi. Asiasta kannattaa keskustella sisätautilääkärin kanssa.

– Ennen matkalle lähtöä voidaan antaa kerta-annoksena lääkitys, joka vaikuttaa veren hyytymiseen estäen tukosten syntyä. Myös lentosukat ovat hyvä ehkäisevä apukeino. Ne sopivat kaikenikäisille myös automatkoille. Lentosukkien teho perustuu siihen, että puristamalla jalkoja ne ajavat verta varpaista sydämeen päin. Samaten säännöllinen jaloittelu herättelee pumppua ja tehostaa verenkiertoa ehkäisten siten tukoksia.

Veritulpan tuntomerkkejä ovat toispuolinen kipu ja turvotus. Tukos muodostuu lähes aina alaraajaan, usein säären tai pohkeen alueelle. Oireiden ilmaantuessa ei kannata jäädä arpomaan, vaan lääkäriin on syytä hakeutua viipymättä.

– Tukos muodostuu hyvin harvoin ylävartaloon, mutta sekin on mahdollista. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä korkeammalle tulppa nousee, sitä suuremmaksi kasvaa riski. Säären alueella vaara on vielä pieni, mutta reiteen ja sitä ylemmäs noustessa riski kohoaa.

Veritulpan muodostumiselle ei voi määritellä tarkkaa aikajännettä, mutta aivan silmänräpäyksessä tauti ei kehity. Oireita ja omaa oloa kannattaa kuulostella tarkoin, sillä pahimmassa tapauksessa hyytynyt veri päätyy keuhkoihin asti. Keuhkoveritulppa on vakava tila, joka voi johtaa jopa äkilliseen kuolemaan.