Yksinäisyyttä kokevien osuus lisääntynyt

Yksinäisyyttä kokevien osuus on yli kolminkertaistunut vuosien 2016 ja 2022 välillä, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus. Jyrkintä kasvu on ollut alle 30-vuotiailla.

Vuonna 2022 joka viides suomalainen koki itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokeminen yleistyi hälyttävästi koronapandemian ja siitä johtuvien rajoitustoimien aikana, mutta kasvu näyttää jatkuneen vielä rajoitusten purkamisen jälkeenkin.

– Vuosien 2020 ja 2022 välillä yksinäisten osuus kasvoi kahdeksan prosenttiyksikköä, sanoo väitöskirjatutkija Markus Laaninen Turun yliopistosta.

Ennen koronapandemiaa yksinäisyyttä kokevien osuus on ollut Suomessa noin 4–10 prosenttia. Vuonna 2016 osuus oli kuusi prosenttia.

Etenkin nuoret ja opiskelijat ovat yhä yksinäisempiä

Yksinäisyyden kokemus lisääntyi vuosina 2016–2022 kaikissa väestöryhmissä. Jyrkintä kasvu oli 18–29- ja 30–49-vuotiaiden ryhmissä.

Opiskelijat ja työttömät kokivat yksinäisyyttä enemmän kuin työssäkäyvät ja eläkeläiset, erityisesti vuonna 2022. Yksin asuvat ja yksinhuoltajat olivat yksinäisempiä kuin kumppanin kanssa asuvat. Sen sijaan naisten ja miesten kokemuksissa ei ollut suurta eroa.

– Väestöryhmien väliset erot näyttävät eriytyneen voimakkaasti vasta vuonna 2022. Vielä vuosina 2016 ja 2020 erot olivat pieniä, Laaninen sanoo.

Nuorten osalta tuloksia voi selittää osaltaan se, että monissa opiskelupaikoissa etäopiskelu jatkui pidempään kuin työpaikoilla. Esimerkiksi korkeakouluissa lähiopetukseen palattiin täysipainoisesti vasta syyslukukaudella 2022.

Ilmiöön on puututtava ripeästi

Markus Laanisen mukaan ei ole sinänsä yllättävää, että yksinäisyys on lisääntynyt yhteiskunnan avautumisesta huolimatta.

– Yhteiskunnallisista kriiseistä toipuminen tapahtuu hitaasti, ja sosiaaliset seuraukset näkyvät usein viiveellä. Lisäksi yleinen elinkustannusten nousu on voinut vaikuttaa siihen, missä määrin ihmisillä on varaa esimerkiksi harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan.

Sosiaalisten suhteiden puute on vakava ongelma, joka voi myös johtaa muiden vaikeuksien kasautumiseen.

– Yksinäisyyteen pitäisi puuttua poliittisessa päätöksenteossa huomattavasti nykyistä määrätietoisemmin. Sen torjumiseen tarvitaan kansallista ohjausta sekä julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä. Tärkeää on myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, Laaninen sanoo.

Tutkimus perustuu kolmeen suomalaiseen kyselyaineistoon, jotka on kerätty vuonna 2016, loppuvuonna 2020 ja loppuvuonna 2022. Vastaajat olivat 18–79-vuotiaita.

Katso myös

Venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Suomenlahdella

Venäläistä sotilaskonetta epäillään alueloukkauksesta itäisellä Suomenlahdella, Loviisan edustalla. Epäilty alueloukkaus tapahtui aamupäivällä 10.6.2024. Kone lensi …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x