Extralehdet Extralehdet
Suomessa on lakisääteisen talletussuojajärjestelmä, jonka ansiosta tallettaja saa rahansa takaisin, vaikka pankki menisi konkurssiin. Talletussuojan enimmäismäärä on 100 000 euroa.
Yli puolet suomalaisista tietää talletussuojasta, mutta lähes 60 prosenttia arvioi talletussuojakorvausten saaminen kestävän yli puoli vuotta tai vieläkin pidempään, selviää Rahoitusvakausviraston teettämästä kyselystä.
Seitsemän kymmenestä (68%) nostaisi talletuksensa, jos kuulisi pankkinsa olevan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Käsitykset heijastelevat aikaa, jolloin pankkikriisejä selviteltiin pitkään.
Korvausten maksuaika lyhenee seitsemään työpäivään ensi vuoden alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä.
– Talletussuojakorvauksen automaattinen maksaminen tallettajalle seitsemässä työpäivässä
on tämän päivän kuluttajansuojaa nopeimmillaan, sanoo Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Tuija Taos.
Kyselyn perusteella sadantuhannen euron enimmäiskorvausmäärä kattaa valtaosan suomalaistallettajista. Kolmanneksella pankkitilien haltijoista on enintään 1 000 euroa rahaa tilillä. Yli 20 000 euroa on viidenneksellä ja yli 100 000 euroa löytyy kolmelta prosentilta vastanneista.
– Suomessa talletussuojajärjestelmän tunnettavuus on hyvää eurooppalaista keskitasoa ja
luottamus viranomaisiin on hyvä. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos ihmisillä ei ole selkeää käsitystä nykyjärjestelmästä ja omien rahojen nopeasta saatavuudesta myös kriisitilanteessa, sanoo Tuija Taos.
Talletussuoja suojaa silloinkin, kun oma pankki on kunnossa
Hieman yli puolet (56 %) vastanneista ilmoitti kuulleensa pankkitalletuksia koskevasta suojasta. Näiden vastaajien keskuudessa luottamus järjestelmää kohtaan on selvästi korkeampi kuin muilla vastaajilla, jotka eivät suojajärjestelmää tunne. Talletussuojan tuntevista vastaajista vain kahdeksan prosenttia uskoo menettävänsä talletuksensa kriisitilanteessa kokonaan, kun muiden vastaajien kohdalla näin sanoo joka kolmas.
Kriisitilanteessa viranomaisen huolenaiheena on vakava talletuspako, joka voi horjuttaa
rahoitusjärjestelmää. Talletussuoja suojelee muitakin, ei vain kriisipankin tallettajia.
– Talletussuoja suojelee rahoitusjärjestelmää vähentämällä vakavan talletuspaon riskiä. Lisäksi talletussuoja tukee ja suojaa pankin kriisinratkaisua vähentämällä yleistä epävarmuutta kriisitilanteessa, sanoo Taos.
– Meidän tulee kertoa entistä selvemmin tallettajille, miten tehokkaasti ja monipuolisesti nykyjärjestelmä suojelee tallettajia ja veronmaksajia pankkikriisien kustannuksilta. Tässä viranomaisten lisäksi etenkin pankeilla on vielä paljon tehtävää, sanoo Taos.
Sijoittajanvastuu muutti tavan hoitaa pankkikriisejä
Melkein puolet suomalaisista arvioi, että tallettajat joutuvat kärsimään eniten vahinkoa pankissa syntyneistä tappioista pankin joutuessa vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Vain joka neljäs uskoo, että sijoittajat kantavat taloudellisen vastuun pankin kriisitilanteessa.
– Kriisinratkaisumenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että sijoittajanvastuu toteutuu.
Silloin kansalaisten talletuksia tai valtion varoja ei tarvita vaan pankin osakkeenomistajat ja
sijoittajat kantavat päävastuun pankin taloudellisista tappioista, sanoo Taos.
Sijoittajanvastuu ja veronmaksajien suojelu ovat keskeisiä periaatteita eurooppalaisessa
kriisinratkaisumekanismissa. Taoksen mukaan euroalueen tasolla yhteiset voimavarat ratkoa isompia ongelmia ovat paljon vahvemmat kuin yksittäisellä EU-jäsenvaltiolla, oli kyseessä sitten kriisinratkaisumekanismi tai talletussuoja.
– Pankkikriisejä ei enää hoideta kuten ennen, sanoo Taos.
Rahoitusvakausvirasto on Suomen kansallinen kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomainen, joka ylläpitää Suomen talletussuojajärjestelmää. Rahoitusvakausvirasto toimii osana EU:n yhteistä kriisinratkaisumekanismia.
