Extralehdet Extralehdet
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17.11.2022 työryhmän valmistelemaan kirurgisesta kastraatiosta luopumista. Nyt valmistunut työryhmän raportti sisältää useita suosituksia, joiden tarkoituksena on edistää luopumista kirurgisesta kastraatiosta ja helpottaa siirtymistä vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin eli täyskarjukasvatukseen tai rokotteella aikaansaatavaan immunokastraatioon.
Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) edellyttää, että karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan siirtymäajalla, joka päättyy 31.12.2034. Ensi vuoden alusta lähtien laki velvoittaa jo käyttämään kipulääkettä kastraation yhteydessä ja vuodesta 2027 myös puudutetta kipulääkityksen lisäksi. Porsaiden kastraatio on toimenpiteenä hyvin kivulias. Se tehdään hyvin nuorille eläimille, joilla ei nykytiedon mukaan ole taitoja hallita kipua psyykkisellä tasolla ja voimakas kipukokemus voi olla niiden fysiologiaa muuttava tekijä. Kastraatiota tehdään sianlihassa mahdollisesti esiintyvän epämiellyttävän karjunhajun ehkäisemiseksi.
Työryhmä ehdottaa, että eläinten hyvinvointikorvauksen ja maatalouden investointitukien avulla parannetaan tuottajien mahdollisuuksia luopua kirurgisesta kastraatiosta. EU-tasolla Suomen tulisi vaikuttaa aktiivisesti komission ehdotukseen unionin eläinten hyvinvointisäännösten uudistamiseksi siten, että kirurgisen kastraation kielto toteutuisi myös unionin tasolla ja vastaavalla siirtymäajalla.
Työryhmän mukaan olisi tärkeää jatkaa tutkimusta ja tuotekehitystä, jotta teollisuuden prosessinhallinta on jatkossakin toimivaa. Erikokoisten ja eri tavoilla toimivien sikaloiden kannalta tulee huolehtia, että täyskarjukasvatus ja immunokastraatio ovat molemmat käyttökelpoisia vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle. Varmistetaan myös, että tuottajien ja kuluttajien saatavilla on totuudenmukaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa täyskarjukasvatuksesta ja immunokastraatiosta.
Työryhmä suosittaa, että elinkeino selvittää omien yhteistyöverkkojensa kautta mahdollisuuksia karjunhajuntunnistusteknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle. Lisäksi tulisi arvioida mahdollisuutta tukea teollisuutta hajuntunnistusteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä muissa välttämättömissä investointitarpeissa, jotta täyskarjuja ja immunokastroituja karjuja voidaan vastaanottaa teurastamoihin. Myös aistinvaraisen hajuntunnistuksen tulisi olla mahdollista, jotta esimerkiksi pienteurastamoiden kustannukset pysyvät hallinnassa. Työryhmä ehdottaa myös, että tuottajille pitäisi tarjota riittävä koulutus ja tuki muutoksen toteuttamiseen tilatasolla sekä neuvonnan että tutkimuksen avulla. Puudutuksen käyttöön ottamiseksi järjestetään tuottajille ja eläintenhoitajille mahdollisuus saada tarvittavaa koulutusta jo vuodesta 2024 alkaen.
Lisäksi ministeriö tulisi laatia vuonna 2028 väliraportti, jossa arvioidaan työryhmän suositusten vaikutuksia, teollisuuden ja tuottajien toimia lainsäädännön vaatiman muutoksen toteuttamiseksi sekä kirurgisen kastraation asemaa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tänä vuonna alkoi myös kastraatiovaihtoehtoja selvittävä tutkimushanke, jota muun muassa maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa.
Teollisuuden edustajat jättivät raporttiin eriävän mielipiteensä. He katsovat, että muu työryhmä ei täysin ymmärtänyt kastraatiokiellon vaikutusten laajuutta koko suomalaisen sikaketjun kilpailukyvylle ja kannattavuudelle, etenkin vientivaikutusten ja teolliseen prosessiin vaadittavien muutosten osalta.
