Extralehdet Extralehdet
Suomen noin 40 kaupungista ja kunnasta koostuva skuuttiverkosto sekä Kuntaliitto toivovat lisää keinoja sähköpotkulautoja tarjoavien yritysten toiminnan sääntelyyn.
Verkoston kunnat näkevät sähköpotkulautapalvelut hyvänä uutena liikkumispalveluna, mutta sitä tulee kehittää turvallisemmaksi ja toimivammaksi osaksi kaupunkiliikkumista ja matkaketjuja. Kuntien tulee saada tehokkaampia lakisääteisiä työkaluja käyttöönsä.
Kaupungit esittävät ratkaisuksi ns. toimilupamallia, eli mahdollisuutta kilpailuttaa mikroliikkumispalveluita määrä- ja laatukriteerien pohjalta. Kilpailutusmalli on osoittautunut toimivaksi esimerkiksi Norjassa.
– Tarvitsemme vähintään lakikokeilun sähköpotkulautayritysten ja muiden mikroliikkumisvälineiden toimilupamallista. Sen avulla voisimme testata uudenlaista säätelyä ja säätelyn toimivuutta, korostaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kokeilulaissa annettaisiin kunnille mahdollisuus määritellä palvelua tarjoavien yritysten ja lautojen tai polkupyörien enimmäismäärät. Lisäksi testattaisiin kunnan mahdollisuutta antaa sitovia sääntöjä yrityksille liittyen esimerkiksi keskusta-alueilla ensisijaisiin pysäköintipaikkoihin, nopeusrajoitusalueisiin, pysäköintirajoitusalueisiin ja yöajan rajoituksiin.
Esimerkiksi Turun kaupunki on kiinnostunut kokeilemaan uutta toimintatapaa.
– Nykyinen kaupunkien ja mikroliikennepalveluja tarjoavien yritysten yhteistyöhön perustunut sopiminen on tullut tiensä päähän ja Turku ilmoittautuu mielihyvin pilottikaupungiksi ja koelaboratorioksi, toteaa Turun kaupungin liikennepalvelupäällikkö ja scuuttiverkoston puheenjohtaja Risto Peltonen.
Helsingissä ja muissa isoimmissa kaupungeissa on tarve määrä- ja laatusääntelyyn.
– Mikroliikkumispalveluihin liittyvät markkinat ohjaavat siihen, että Helsingin kaduilla on suuri määrä erilaisia liikkumisvälineitä, kuten sähköpotkulautoja. Jotta voimme huolehtia turvallisuudesta ja esteettömyydestä, tarvitsemme keinoja säädellä liikkumispalveluita, korostaa Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.
Pienemmissä kaupungeissa riittäisi mahdollisuus antaa yrityksille sitovia sääntöjä.
– Tarvitsemme etenkin mahdollisuuden antaa yrityksille sitovia sääntöjä, joiden avulla voidaan säädellä muun muassa sähköpotkulautojen nopeusrajoituksia ja pysäköinnin järjestämistä, korostaa Hyvinkään kaupungin liikenneinsinööri Kimmo Kiuru.
Toimilupamalli olisi ministeriön ehdotusta joustavampi ratkaisu
Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä on arvioitu, että kevyiden sähköajoneuvojen kuljettajien onnettomuuksista aiheutuu noin 275 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.
Ministeriö on esittänyt lakiluonnoksessaan maaliskuussa 2023 muun muassa, että kevyiden sähköajoneuvojen pysäköinti jalkakäytävällä ja pyörätiellä kiellettäisiin kokonaan. Pysäköinti olisi sallittua vain ajoradan reunassa tai kunnan osoittamalla pysäköintipaikalla.
Tämän seurauksena yritykset olisivat riippuvaisia kunnan järjestämistä mahdollisuuksista. Kuntien tulisi käyttää paljon resursseja esimerkiksi sähköpotkulautapalveluiden pysäköinnin järjestämiseen ilman tietoa tarjolle tuotavien lautojen määrästä.
Toimilupamalli olisi ministeriön ehdotusta joustavampi ratkaisu, jossa kunta voisi ennakoida lautojen määrää, voisi määrittää esimerkiksi keskusta-alueella tai oppilaisten läheisyydessä sallitut pysäköintipaikat ja voisi velvoittaa yrityksiä ohjaamaan asiakkaansa niiden käyttöön digitaalisella sovelluksella.
Polkupyöräilylle ja kevyen sähköajoneuvon kuljettamiselle esitetty 0,5 promillen rajan asettaminen on perusteltua. Samoin uusien mikroliikkumista säätelevien liikenteenohjauslaitteiden säätäminen on tarpeen.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja sähköpotkulautailuun liittyen maaliskuun loppuun mennessä.
