MS-tauti tunnetaan jo viikinkien saagoista

MS-taudista löytyy kuvauksia historiankirjoista, mutta taudin juurisyyt vaativat vielä tutkimusta. Vielä 1970-luvulla MS-tautiin eli multippeliskleroosiin ei ollut kunnollista hoitoa. Diagnoosi tarkoitti potilaille liikuntakyvyn vähittäistä rappeutumista, jota ei oikeastaan voitu edes hidastaa. Hoito on kehittynyt ja se hidastaa taudin etenemistä nykyään merkittävästi.

– Kun tutustuin neurologiaa opiskellessani MS-tautiin 1980-luvulla, siihen ei ollut oikein muita hoitokeinoja kuin taudin pahenemisvaiheita lievittävä kortisonipulssihoito, HUSin neurologi ja neuroimmunologian professori Pentti Tienari sanoo.

Nykyään tilanne on toinen. Suurimmalla osalla MS-tautiin nykypäivänä sairastuvista nuorista aikuisista tauti etenee hitaasti, eikä diagnoosi vaikuta heidän elinajanodotteeseensa kuin hyvin harvoin.

Diagnoosi ei katkaissut pianistin uraa

Näin on käynyt myös MS-taudin mysteeri -dokumentissa tarinansa kertovalle pianisti Roope Gröndahlille. 31-vuotias Gröndahl sai MS-diagnoosin vuonna 2015 ollessaan 25-vuotias. Diagnoosi oli hänelle shokki – etenkin, kun häntä pidettiin yhtenä kaikkien aikojen lahjakkaimmista suomalaispianisteista.

Sairastuminen vaikutti hänen kykyynsä soittaa pianoa etenkin ajatuksen tasolla. Hän uskoi diagnoosin kuuluvan soitossaan.

– Kertoessani ystävälleni diagnoosistani totesin hänelle, että mutta kun en mä halua kuolla. Myöhemmin minulle selvisi, että MS-taudilla ei ole juurikaan tekemistä kuoleman kanssa, Gröndahl kertoo.

Gröndahl on hyötynyt taudin kehittyneestä hoidosta. Mitään dramaattista ei oikeastaan ole tapahtunut, ja kuusi vuotta diagnoosinsa jälkeen hän soittaa edelleen pianoa ammatikseen.

MS-tauti oireilee yksilöllisesti

MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Tutkijat arvelevat sitä esiintyneen ihmisillä yli tuhat vuotta.

Ensimmäisen kuvauksen taudista uskotaan löytyvän Norjan viikinkien saagoista. Niissä kerrotaan 1000-luvulla hallinneen Maunu Hyvän eli Magnus I Olavssonin äidin Alfhildin sairastaneen mystistä tautia, joka vaikutti hänen liikkumiskykyynsä. Saman tyyppisiä tapauskuvauksia löytyy kautta historian: ihminen menettää äkillisesti liikuntakykynsä, mutta toipuu muutamassa kuukaudessa lähes ennalleen.

Kuvaus on tyypillinen MS-taudille. Sen oireet ilmenevät usein aaltomaisesti. Välillä oireissa on pahenemisvaihe, välillä potilas ei oireile juuri lainkaan. Koska tauti voi vaikuttaa missä tahansa ihmisen keskushermostosta, se voi myös oireilla eri tavoin. Oireisiin voi kuulua esimerkiksi näön hämärtymistä, tuntoaistin häiriöitä, lihasheikkoutta ja tasapainovaikeuksia.

Oireet ovat myös hyvin yksilöllisiä. Tutkijat sanovatkin usein, että MS-taudin ilmenemismuotoja on yhtä monia kuin siihen sairastuneita.

Taudin syyt edelleen epävarmoja

Vaikka MS-tautia on esiintynyt jo pitkään, sen juurisyyt ovat edelleen osittain hämärän peitossa. Etenkin aaltomaisena esiintyvän MS-taudin epäillään liittyvän veren valkosolujen ominaisuuksiin, mikä voi olla sairastuneen geneettinen ominaisuus. Myös Epstein-Barrin viruksella tiedetään olevan yhteys ihmisen sairastumiseen etenkin, ja riski on erityisen suuri jos virustauti on sairastettu lapsuuden jälkeen mononukleoosina.

Tiedetään myös, että MS-tautia sairastetaan enemmän Pohjois- kuin Etelä-Euroopassa ja että naiset sairastuvat siihen kaksi kertaa miehiä useammin. Osassa tutkimuksista on löydetty viitteitä siitä, että alueelliset erot sairastuvuudessa voisivat liittyä liian huolelliseen hygieniaan ja mataliin D-vitamiinitasoihin.

– Tarvitsemme kuitenkin lisää tutkimusta, ja nimenomaan MS-potilaiden syvällistä ja pitkäjänteistä tutkimusta. Ihmisillä tehtävä tutkimus on kuitenkin hidasta, mikä ei houkuttele rahoitusta. Tämän takia esimerkiksi sairauksien juurisyihin pureutuvan perustutkimuksen osuus on vähentynyt. Tutkimuksen myötä uskon, että voisimme ratkaista MS-taudin jo lähivuosikymmenien aikana, Tienari toteaa.

MS-taudin mysteeri -dokumentti kertoo MS-taudin hoidosta menneinä vuosikymmeninä ja suuntaa ajatuksia myös tulevaisuuteen. Suomalaisten Roope Gröndahlin ja professori Pentti Tienarin lisäksi dokumentissa esiintyy muun muassa norjalaisia ja tanskalaisia terveydenhuollon ammattilaisia ja MS-tautia sairastavia.

Maailman MS-päivää vietetään 30. toukokuuta.
MS-taudin mysteeri -dokumentti löytyy osoitteesta: https://www.minultasinulle.fi/tiedonjanoisille

Katso myös

Koiria kiusaa sinilevä, käärmeet, punkit ja helle

Koirien ja kissojen tavallisimpia kesäkolhuja ovat tapaturmat ja tassuhaavat. Muihinkin riesoihin kannattaa varautua, kuten punkkeihin …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x