Extralehdet Extralehdet
Kevät on pilkkikalastajan huippukautta. Lumien sulettua jään päältä lisääntynyt valo aktivoi kalat syömään. Vähälumisella jäällä liikkuminen on helppoa. Kevätpilkkijä tavoittelee erityisesti ahvenia, mutta myös kuhat, siiat ja hauet haksahtavat vieheisiin.
Heikkojäisen talven jälkeen pilkkikalastusta ei kevätkään suosi, ainakaa Etelä-Suomessa. Jo sulia eteläisiä ja lounaisia merialueita lukuun ottamatta jäät ovat pääosin hyvässä kunnossa ja kovaa jäätä on järvissä. Yöpakkasten jatkuessa jäät pysyvät joillakin alueilla pilkkikunnossa vielä muutaman viikon.
Vaaranpaikkoja ovat virtaavat salmet, joet, sillanaluset, joita tulee aina välttää. Jään muuttuessa tummaksi ja ”puikkoiseksi” on pilkkikausi ohi. Pilkkijällä pitää aina olla kaulassa jäänaskalit ja repussa köysi tai heittoliina.
Kalat ovat keväällä aktiivisia
Lisääntynyt valon määrä aktivoi kaloja liikkumaan. Kevätkutuiset kalat, kuten ahven, hauki ja kuha, hakeutuvat hiljalleen kutualueidensa läheisyyteen tankkaamaan ravintoa ennen kuturasitusta. Keväällä pienemmät herkkupalat, kuten mormuskat, värikoukut ja pienet tasapainot, ovat ahventen suurinta herkkua. Isommat vieheet jäävät usein vaille kalojen kiinnostusta, sillä ahventen vatsoja täyttävät jo suuret mäti- ja maitilastit.
Pienimpiin vieheisiin saattaa haksahtaa myös keväällä aktiivinen siika. Siikapilkit tai mormuskat kannattaa syötittää kärpäsentoukalla tai surviaisella. Kuhien ja haukien mieleen ovat erityisesti hieman kookkaammat tasapainot sekä pystypilkit.
Useimmiten sivusaaliksi päätyy särkikaloja sekä pienempiä ahvenia. Nykyaikainen kalastaja ei jätä jäälle sivusaalista eikä roskia. Myös erityisen kookkaat yksilöt usein vapautetaan lisääntymään ja jatkamaan hyvää perimäänsä.
Pilkkiminen on jokamiehenoikeus, johon ei normaaleissa ”talousvesissä” tarvita kalastuslupaa. Pilkinnässä saa käyttää yhtä vapaa ja viehettä kerrallaan.
