keskiviikko , marraskuu 20 2019
Uutisotsikot
Koti / Politiikka & talous / Talouskasvu hidastuu Suomessa jo tänä vuonna

Talouskasvu hidastuu Suomessa jo tänä vuonna

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ilmaisi huolensa eduskunnan talousvaliokunnalle maailmantalouden kasvun laaja-alaisesta hidastumisesta ja sen vaikutuksista euroalueelle ja Suomeen. Maailmantalouden kasvua ovat vaimentaneet etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja näistä kumpuava epävarmuus.

EKP:n syyskuisen ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna vain runsaan prosentin verran. Riskit painottuvat tätä heikomman kehityksen suuntaan. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen inflaatio on lähivuosina jäämässä hintavakaustavoitetta hitaammaksi, selvästi alle 2 prosenttiin.

EKP:n neuvosto arvioi syyskuun kokouksessaan, että kestävää kasvua ja inflaatiotavoitetta tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa.

– Rahapolitiikkaa kevennettiin merkittävästi, koska inflaatiovauhti on ollut jatkuvasti tavoitetta hitaampaa ja tuoreiden tietojen perusteella euroalueen talouskehitys on heikkoa. Lisäksi odotettua heikomman talouskehityksen riskit eivät ole väistyneet ja inflaationäkymät ovat vaimeita pitkälle eteenpäin, sanoi pääjohtaja Rehn.

Rahapoliittisilla toimilla on huomattava elvyttävä vaikutus. Niillä pyritään varmistamaan, että rahoitusolot pysyvät erittäin suotuisina ja edistävät euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua. Tämä tukee inflaation kestävää palautumista lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Kesäkuussa 2019 Suomen Pankki ennusti noin puolentoista prosentin kasvua tälle ja ensi vuodelle. Nyt lyhyen aikavälin mallit ennakoivat enää noin prosentin kasvua vuodelle 2019. Työllisyysasteen aiempi nopea nousu on seisahtunut.

– Heikentyneet kasvunäkymät ja julkista taloutta koskevat linjaukset syventävät julkisen talouden alijäämää selvästi suhteessa Suomen Pankin kesäkuun ennusteeseen ja kääntävät velkasuhteen kasvuun ilman uusia toimenpiteitä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden vahvistaminen olisi tarpeen väestön ikääntymisen takia. Kestävyyden vahvistamiseksi tavoitteeksi asetettu työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin on ratkaisevan tärkeä ja välttämätön saavuttaa, totesi pääjohtaja Rehn.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut pitkään heikentäen kansantalouden kykyä sopeutua häiriöihin. Huoli velkaantumisesta koskee etenkin niitä kotitalouksia, joiden velkataakka on raskas. Kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvu on muuttanut kotitalouksien velan rakennetta aiempaa riskipitoisemmaksi. Samalla luottolaitossektorin ulkopuolisen luotonannon merkitys kasvaa.

– Makrovakauspolitiikalla lievennetään rahoitusvakautta uhkaavia haavoittuvuuksia. Rahoitusjärjestelmän muutos edellyttää makrovakausvälineiden kehittämistä. Mahdollisiin uusiin välineisiin lukeutuvat kotitalouksien tulosidonnainen velkakatto ja taloyhtiölainojen enimmäismäärän rajoittaminen, Rehn korosti.

Katso myös

Työtä tehdään suurimmalta osin rahan vuoksi

Tärkein työn merkitys suomalaisille on raha. Toiseksi tärkein työn merkitys suomalaisille on velvollisuus. Enemmistölle työ …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *