Vain kolmasosa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti

Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaaman kyselyn mukaan reilu kolmasosa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti, kun vuosi sitten samoin koki noin puolet vastaajista. Tutkijoiden mukaan Suomen maineen heikentymistä selittää erityisesti Nato-jäsenyyden kielteinen käsittely venäläismediassa.

Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksia vuodesta 2017 alkaen vähintään kahden vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2022. Tutkimuksella selvitetään muun muassa mielikuvia Suomesta sekä Suomen ja Venäjän välisistä suhteista. Tämän vuoden kysely oli järjestyksessään viides, ja sen aineisto kerättiin heinäkuussa. Kyselyn toteuttamisesta vastasi Suomen Moskovan-suurlähetystön tilauksesta tutkimuslaitos Levada. Tutkimukseen osallistui 1 629 täysi-ikäistä henkilöä eri puolilla Venäjää.

Tulosten mukaan 37 % venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti, kun vuonna 2022 näin ajatteli 51 % vastaajista ja sitä edeltävänä vuonna 68 %. Kyselyn nuorimmasta vastaajaryhmästä, eli 18–24-vuotiasta, 54 % kertoo suhtautuvansa Suomeen edelleen myönteisesti. Vastaavasti yli 55-vuotiaista samaa mieltä on vain 27 %.

Kaikki vastaajat huomioiden 28 % asennoituu Suomeen kielteisesti (22 % vuonna 2022 ja 6 % vuonna 2021). Peräti 35 % vastaajista ei osaa kertoa kantaansa, mikä selittyy ainakin osittain kyselyn maantieteellisellä laajuudella; omakohtaiset kokemukset Suomesta ovat harvinaisempia mitä etäämpänä rajasta ollaan. Kyselyaineistosta on eroteltavissa moskovalaisten vastaukset. Heistä 48 % suhtautuu Suomeen myönteisesti, 40 % kielteisesti ja 12 % ei osaa ilmaista kantaansa.

Suomen ja Venäjän suhteet koetaan viileiksi, Natoa pidetään uhkana

Kyselytutkimukseen vastanneista 61 % pitää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita kylminä, kireinä tai vihamielisinä (vrt. 51 % vuonna 2022). Suomen Nato-jäsenyyttä melko suurena uhkana Venäjälle pitää 36 % vastaajista, kun 32 % kuvaa uhkaa pieneksi. 21 % on sitä mieltä, ettei Suomen jäsenyys ole minkäänlainen uhka.

40 % kaikista vastaajista kertoo, että Nato-jäsenyys on vaikuttanut kielteisesti heidän käsitykseensä Suomesta. 55 % kokee, ettei asia ole vaikuttanut mitenkään. Kuitenkin vain 58 % kaikista vastaajista pystyi varmasti sanomaan, että Suomesta on tullut Naton jäsen. Tämä kertoo siitä, että aiheen käsittely on hiljalleen vähentynyt venäläismediassa.

Kysyttäessä tekijöistä, jotka vastaajien mielestä heikentäisivät Suomen ja Venäjän suhteita entisestään, 54 % mainitsee mahdolliset Naton tukikohdat Suomen alueella, 15 % nostaa esille EU-pakotteiden kiristymisen ja 10 % rajaliikenteen rajoitusten pitkittymisen. 20 % ei osaa nimetä yhtään tekijää.

Ulkoministeriön Venäjällä toteuttamissa maakuvatutkimuksissa on perinteisesti selvitetty myös venäläisten talvisotaa koskevia käsityksiä. Sodan historiaa melko hyvin tai pääpiirteissään sanoo tuntevansa 49 % venäläisaikuisista, mikä mukailee aikaisempien vuosien tuloksia. 38 % vastaajista on sitä mieltä, että sodan syynä oli Neuvostoliiton tarve työntää rajaa kauemmas Leningradista ja 34 % kokee, että taustalla oli Suomen muodostama sotilaallinen uhka. 7 % pitää syynä Stalinin valloituspolitiikkaa.

Vuoden 2022 kyselytutkimuksessa havaittiin, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös talvisotaa oikeutettuna pitävien venäläisten määrä nousi aiempiin vuosiin verrattuna. Talvisodan historian tuntevista sotaa pitää nyt oikeutettuna 51 % vastaajista, kun 50 % ajatteli näin viime vuonna ja 35 % vuonna 2021. 67 % vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, ettei talvisota vaikuta mitenkään heidän käsitykseensä tämän päivän Suomesta. 20 % kertoo sodan vaikuttavan kielteisesti (14 % vuoden 2022 tutkimuksessa).

Käsitykset suomalaisesta yhteiskunnasta ovat myönteisiä

Suomea ja suomalaisuutta koskevat yleiset mielikuvat ovat rakentuneet vuosikymmenten saatossa ja muuttuvat hitaammin. Suomi yhdistetään edelleen luontoon ja ”pohjoiseen” (34 % vastaajista) sekä kehitykseen ja hyvinvointiin (15 %), mutta kasvavassa määrin myös geopolitiikkaan ja Natoon (15 %).

Pyydettäessä kuvailemaan suomalaista yhteiskuntaa, mainintoja saavat muun muassa korkea elintaso (22 %), demokratia (14 %) ja vapaus (13 %). Toisaalta 16 % vastaajista pitää suomalaista yhteiskuntaa sulkeutuneena, kun viime vuonna näin ajatteli vain 7 %. 31 % vastaajista ei osaa kuvailla suomalaista yhteiskuntaa.

Kiinnostavimpina asioina venäläiset pitävät Suomessa luontoa (37 %), turismia ja ostosmatkailua (17 %) ja kulttuuria (16 %). Kuitenkin vain 7 % venäläisistä mainitsee turismin ja lomailun ensimmäisenä Suomesta mieleen tulevana seikkana.

Lähes 60 % venäläisistä ei tunnista yhtään suomalaista

Tunnetuin suomalainen Venäjällä on kyselytutkimuksen mukaan edellisvuoden tapaan näyttelijä Ville Haapasalo, jonka tuntee 20 % venäläisistä. Mannerheimin mainitsee 13 % vastaajista ja kilpa-autoilija Mika Häkkisen 12 %. Seuraavilta sijoilta löytyvät Tove Jansson (9 %), Kimi Räikkönen (8 %), Sibelius (5 %), Ville Valo (4 %) ja Urho Kekkonen (3 %). Kyselytutkimuksen mukaan vain 2 % venäläisaikuisista tunnistaa nimeltä presidentti Sauli Niinistön ja entisen pääministeri Sanna Marinin, ja 1 % osaa nimetä pääministeri Petteri Orpon. Koko Venäjällä 59 % vastaajista (Moskovassa 37 %) ei tunnista yhtään suomalaista.

Taustatietoa
Tutkimuksen toteutti Suomen Moskovan-suurlähetystön tilauksesta riippumaton tutkimuslaitos Levada, jonka Venäjän oikeusministeriö on lisännyt niin sanottujen ulkomaalaisten agenttien rekisteriin. Kyselytutkimukseen vastasi heinäkuussa 2023 yhteensä 1 629 täysi-ikäistä henkilöä 141 asutuskeskuksessa 57 Venäjän alueella. Kyselyn virhemarginaali on 3,4 %.

Katso myös

Venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Suomenlahdella

Venäläistä sotilaskonetta epäillään alueloukkauksesta itäisellä Suomenlahdella, Loviisan edustalla. Epäilty alueloukkaus tapahtui aamupäivällä 10.6.2024. Kone lensi …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x