Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin. 25–34-vuotiaista naisista 29 prosenttia ja 22 prosenttia miehista ilmoitti luopuneensa jumalauskosta. Molempien sukupuolien edustajista 8 prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan.
Erityisesti naisten keskuudessa on kuitenkin nähtävissä myös lisääntynyttä kiinnostusta hengellisiin ja henkisiin asioihin. Uskonnosta etääntyneiden ohella moni ilmoittaa ettei noudata uskontoa, mutta pitää silti itseään hengellisenä ihmisenä. Jumalauskosta luopuneiden suurempi osuus kertoo maallistumiskehityksestä.
Nuorissa ikäryhmissä suhde uskontoon on yhä herkkäliikkeisempää ja siihen vaikuttavat aikaisempaa enemmän yksilön omat arvostukset ja elämäntilanne.
Perinteet ja kummien saaminen tärkeimpiä syitä lapsen kastamiseen
Perheen perinteiden jatkaminen ja kummien saaminen lapselle ovat tärkeimpiä syitä kastaa lapsi luterilaisen kirkon jäseneksi. Neljä viidestä piti perinnesyitä ja halua saada lapselle kummi tärkeimpinä tekijöinä oman lapsen kastamiselle. Erityisesti naisvastaajat korostivat perinnesyitä ja kummiutta tärkeänä kastepäätökseen vaikuttavina tekijöinä.
Päätös lapsen kastamisesta tehdään varsin varhaisessa vaiheessa. Useampi kuin kaksi viidestä oli päättänyt ensimmäisen lapsensa kasteesta jo ennen parisuhteen muodostamista. Vain yksi kymmenestä vastaajasta teki päätöksen kasteesta lapsen syntymän jälkeen.
Vuonna 2017 syntyneistä lapsista kastettiin 67 prosenttia. Kastettujen osuus on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2000 lapsista kastettiin vielä lähes 90 prosenttia.
Tiedot tulevat ilmi kansainvälisen ISSP-kyselystä, sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tekemästä kyselystä.