EU:n akkuasetus aiheuttaa isoja muutoksia akkualalle

Akkuasetus muuttaa merkittävästi monia akkujen valmistukseen, myyntiin, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyviä toimintoja. Asetuksen tavoitteena on pitää akkujen kysynnän kasvu ympäristökestävänä.

Akkuasetus korvaa vuoden 2006 akku- ja paristodirektiivin. Uusi asetus laajenee kattamaan kaikenlaisten akkujen ja paristojen koko elinkaaren. Asetukseen on tullut kokonainen luku asianmukaisen huolellisuuden, eli niin sanotun due diligencen, huomioimisesta akkuraaka-aineiden hankinnassa.

– Tiukka ja sitova akkulainsäädäntö on paitsi ympäristön myös suomalaisen akkuteollisuuden etu. Suomi ei kilpaile kansainvälisesti sijainnilla tai hintatasolla, mutta me voimme tavoitella sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää akkuklusteria, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.

Akkujen kysynnän arvioidaan 14-kertaistuvan vuodesta 2018 vuoteen 2030. Pääsyy kysynnän kasvuun on liikenteen sähköistyminen ja monenlaisten sähkövirtaa käyttävien langattomien laitteiden yleistyminen. Akkuasetuksen tavoitteena on pitää kasvu ja sen ympäristövaikutukset hallittavina ja kestävinä. Lisäksi akkuasetusuudistus parantaa myynnissä olevien kertakäyttöparistojen laatua ja kaikkien paristojen ja akkujen keräystä ja kierrätystä sekä lisää niissä olevien arvokkaiden materiaalien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä.

Asetus yhdenmukaistaa EU-alueella akkuihin ja paristoihin liittyviä vaatimuksia. Kuluttajalla on jatkossakin mahdollisuus palauttaa käytetyt akut ja paristot ilmaiseksi niiden myyjille.

Akkuasetus vahvistaa raaka-aineketjun kestävyyttä

Raaka-aineketjun kestävyyttä vahvistetaan nostamalla akkujen ja paristojen keräystavoitteita. Lisäksi kerättyjen akkujen talteenotolle ja kierrätettyjen materiaalien käytölle uusien akkujen valmistuksessa asetetaan erillisiä vaatimuksia. Kierrätettyjen materiaalien käyttöosuusvelvoite on 8 vuotta asetuksen voimaantulosta koboltille 16 %, lyijylle 85 % ja litiumille ja nikkelille 6 %. Vuoden 2027 lopussa on kerätyistä akuista ja paristoista otettava talteen 90 % akkujen koboltista, kuparista, lyijystä ja nikkelistä ja 50 % litiumista.

Raaka-aineketjun kestävyyden lisäksi akuille otetaan eripituisten siirtymäaikojen jälkeen käyttöön hiilijalanjälkitarkastelu ja suorituskykyvaatimuksia sekä uusia rajoituksia akkujen sisältämille haitallisille aineille. Kuluttajan ja korjaajien mahdollisuutta saada tarkempaa tietoa akkujen valmistuksesta, suorituskyvystä ja koostumuksesta lisätään QR-koodiin pohjautuvalla tietojärjestelmällä ja isompiin akkuihin liitettävällä digitaalisella akkupassilla.

Katso myös

Koko Suomen itäraja suljetaan uudelleen

Valtioneuvosto on päättänyt sulkea rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla 14.1.2024 saakka. Päätös tulee voimaan …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x