Extralehdet Extralehdet
Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2023. Alijäämä alitti jälleen EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2023 lopussa 75,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde kasvoi edellisestä vuodesta (73,5 % vuonna 2022) ja oli edelleen 60 %:n viitearvon yläpuolella.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni ja velka kasvoi
Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 7,4 miljardia euroa vuonna 2023. Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 6,4 miljardilla eurolla edellisvuodesta.
Vuoteen 2022 verrattuna valtion- ja paikallishallinnon alijäämät heikkenivät merkittävästi. Valtionhallinnon alijäämä oli 8,6 miljardia euroa, mikä oli noin 4,8 miljardia euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Paikallishallintosektorin alijäämä oli 3,0 miljardia euroa vuonna 2023. Paikallishallinnon alijäämä heikentyi 2,6 miljardilla eurolla edellisvuodesta.
Paikallishallintosektorin alasektoreista paikallishallinto (pl. hyvinvointialuehallinto)) oli 1,3 miljardia alijäämäinen ja hyvinvointialuehallinnon alijäämä oli 1,6 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä oli noin 3,0 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä noin 1,1 miljardia euroa.
Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 210,5 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. Velka kasvoi 13,7 miljardia euroa vuonna 2023. Valtionhallinnon velka kasvoi 14,6 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 0,9 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 1,2 miljardia euroa.
Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien kasvu 540 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi edellä mainitun 13,7 miljardia euroa vuonna 2023. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.
