sunnuntai , toukokuu 31 2020
Uutisotsikot
Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä ja kauppaoikeuden professori Vesa Annola. (Kuva: Riikka Kalmi, Vaasan yliopisto)

Onko virkamies vastuussa myös automaation tekemistä päätöksistä?

Julkishallinnon ulkoistaminen ja automaatio herättävät kysymyksiä virkavastuun kohdentumisesta ja laajuudesta. Myös ulkoistaminen ja yksityistäminen aiheuttavat kysymyksiä virkavastuun suhteen. Lisäksi korruption vastaisessa työssä on tuotu esille huoli virkavastuusta tilanteessa, jossa julkinen rahankäyttö siirtyy yhä enemmän tahoille, joihin virkavastuu ei ulotu.

– Julkishallinnossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, joista on aiheutunut ratkaisemattomia kysymyksiä esimerkiksi digitalisaation myötä virkavastuun ulottuvuuteen ja kohdentumiseen. Kuka on vastuussa, jos käytetään itsenäisiä automatisoituja päätöksentekojärjestelmiä, johon yksittäisellä virkamiehellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa? Pitäisikö virkavastuun olla tällöin kohdennettuna esimerkiksi monijäseniseen elimeen, pohtii hankkeen johtaja, Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä.

Virkavastuu voi viedä rikoksesta käräjille

Virkavastuu on tärkeä julkisen vallan käyttöön sekä hallinnon lainalaisuuteen liittyvä kontrollikeino. Virkamies voi joutua virkavastuuseen, jos hän on rikkonut lakia tai virkasuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan tai laiminlyönyt tehtäviään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rikosoikeudellista vastuuta, vahingonkorvausvastuuta tai hallinnollista vastuuta.

Automaation ja ulkoistamisen lisäksi myös kansainvälistyminen ja hallinnon tehostaminen asettavat uusia haasteita vastuukysymyksille.

– Tulosvastuu hallinnossa on korostunut samalla kun hallinnon toiminta on tehostunut, eli pienemmillä resursseilla tehdään entistä enemmän. Mihin asti yksittäisen virkamiehen vastuu laiminlyönneistä ulottuu, jos tekijöitä on esimerkiksi aivan liian vähän tehtävään nähden, Mäntylä kuvailee.

Kokonaisselvitys ja viiden maan vertailu

Vaasan yliopisto ryhtyy tutkimaan aihetta ja tekee siitä kokonaisselvityksen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamana. Selvitys tulee sisältämään useampia aihealueita ja lisäksi hankkeessa tullaan tekemään vertaileva tutkimus eri maista. Mukana vertailussa ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Viro ja Alankomaat. Lisäksi tutkijat aikovat käydä läpi laajasti Suomen oikeuskäytäntöä.

– Rikoslain 40 luku koskee virkarikoksia ja julkisyhteisön työntekijän rikoksia, joista rikoksista tuomitaan rangaistukseen ensimmäisessä oikeusasteessa vuosittain useita kymmeniä henkilöitä.

Hankkeessa aiotaan tutkia valtion virkamiesten virkavastuuta aina ministeriöstä alue- ja paikallistasolle. Sen sijaan kunnallisten viranhaltijoiden ja kunnallisten luottamushenkilöiden vastuu jää tutkimuksen ulkopuolelle, vaikka sekin olisi kiinnostava ja ajankohtainen tutkimuskohde.

Vaasan yliopistosta virkavastuuta tutkivassa hankkeessa ovat mukana Mäntylän lisäksi jatko-opiskelijat Noora Korhonen ja Ville Karjalainen sekä asiantuntijoina julkisoikeuden yliopistonlehtori, dosentti Kristian Siikavirta, kauppaoikeuden professori Vesa Annola, julkisjohtamisen professori Christoph Demmke sekä Lundin yliopiston julkisoikeuden professori Henrik Wenander.

– Julkishallinnon kehitys on johtanut yhä enemmän siihen, että vastuukysymyksissäkin liikutaan yksityisen ja julkisen sektorin rajapinnoilla, joten on tärkeää, että tutkimusryhmässä on sekä yksityis- että julkisoikeudellista osaamista. Ruotsin suhteen on puolestaan kiinnostavaa, että ongelmat ovat samoja, mutta järjestelmissä on eroa.

Katso myös

Suomalaisten myönteinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen on vähentynyt

Suomalaisista 53 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti. EU-myönteisyys on pudonnut seitsemän prosenttiyksikköä …

Kommentoi