Asumistilojen lämpötila ei saa lain mukaan ylittää 30 astetta

Asumisterveysasetuksen mukaan myös palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja muissa vastaavissa tiloissa huoneilman lämpötilan pitää olla alle + 30 °C. Haittojen ennaltaehkäisyn ja lämpöviihtyvyyden kannalta tulisi pyrkiä tätä rajaa alemmalle tasolle.

Vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat erityisen alttiita voimakkaiden helteiden haittavaikutuksille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat yli 65-vuotiaat.

Tutkimusten mukaan varsinkin sydänsairauksista ja hengityselinsairauksista johtuvat kuolemat lisääntyvät helteellä. Lämpötilan kohotessa yli optimilämpötilan (24 °C) kuolleisuus voi kasvaa jopa 2-4 prosenttia jokaista lämpöastetta kohti. Joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua useampia satoja kuolemia.

Vakavien haittojen riski kohdistuu erityisesti kodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä oleviin ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa vanhus- ja laitoshuollon työntekijöitä siitä, että asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointi on varmistettava helteiden aikana toiminnallisin ja teknisin ratkaisuin. Tilanteissa, joissa helteiden haittavaikutusten torjunta edellyttää muutoksia taloteknisiin järjestelmiin, on tehtävä yhteistyötä rakennuksen omistajan kanssa.

Tärkeää on suunnitelmallisuus ja ennakointi: esimerkiksi yhteydenotot kotihoidon asiakkaisiin, vanhustenhuollon päivätoiminnan lisääminen sekä tarvittaessa kaikille avointen viileiden tilojen järjestäminen. Taloteknisten jäähdytysjärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen on myös varattava aikaa.

Asumisterveysasetus määrää myös muista asioista, kuten käyttöveden lämpötilasta ja ilmanvaihdosta, sekä melutasosta.

Asetuksen säädöksiä sovelletaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden arvioinnissa. Asunnolla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 113 §:ssä asuinkäyttöön hyväksytyssä rakennuksessa olevaa asuntoa, joka on päätarkoituksen mukaisesti tarkoitettu asumiseen. Muuna oleskelutilana pidetään lähtökohtaisesti terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 2 tai 5 kohdan mukaisia ilmoitusvelvolliseen toimintaan tarkoitettuja tiloja tai joita muutoin käyte- tään julkisina kokoontumistiloina tai pitkäaikaiseen oleskeluun. Tällaisia ti- loja ovat muun muassa koulut, päiväkodit, palveluasunnot tai muut vastaavat tilat, jotka on tarkoitettu muiden kuin pelkästään työntekijöiden oleskeluun.

Asumisterveysasetus (545/2015)(Finlex)

Katso myös

Väsymys töiden jälkeen on yhteydessä vähäisempään liikuntaan

Väsymys töiden jälkeen vaikuttaisi tuoreen tutkimuksen perusteella olevan yksi syy vapaa-ajan liikunnan ja arkiliikunnan puutteeseen. …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x