Iloitse auringosta – suojaa iho ja silmät

Auringonpaisteesta kannattaa iloita, kunhan osaa nauttia siitä kohtuudella ja suojautua oikein. Auringon UV -säteilyn ansiosta ihossa muodostuu melaniinipigmenttiä ja iho ruskettuu. Ihon ruskettuminen on suojamekanismi ja sen on tarkoitus suojella ihon syvempiä kerroksia. 

Auringon ultra- violetti- eli UV -säteilylle altistuminen on tärkein ihosyövän riskitekijä. Sekä ihon toistuva palaminen että elinikäinen aurinkoaltistus lisäävät riskiä. Liialliselta UV-säteilyltä kannattaa ja voi suojautua monin tavoin. Näitä ovat vaatetus, auringonvalossa oleilun välttäminen, UV-säteilyltä suojaavat aurinkolasit ja aurinkosuojatuotteet. Ne eivät anna täydellistä suojaa.

Auringossa oleskelua on syytä vähentää ja välttää erityisesti ihon palamista. Runsas ja pitkäkestoinen aurinkoaltistus aiheuttaa myös ihon rypistymistä ja ennenaikaista vanhenemista. Vaaleaihoisimmat, punatukkaiset ja pisamaiset sekä pienet lapset eivät rusketu vaan palavat herkimmin. Heidän  kohdallaan ihoa tulee suojata erityisen huolella.

D-vitamiinin saantiin riittää 15 minuuttia kolmesti viikossa

Auringon UVB-säteily muuttaa ihossa D-vitamiinin esiasteet sellaiseen muotoon, jota elimistömme voi käyttää. Vaaleaihoinen suomalainen saa riittävästi D-vitamiinia huhti- syyskuussa oleskelemalla auringossa  noin 15 minuuttia kolmesti viikossa kasvot ja kädet paljaana. D-vitamiinin saantia voi turvata syömällä riittävästi kalaa ja D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita tai D-vitamiinilisiä.

Vaatetus on hyvä suoja

Iho on hyvä suojata ensisijaisesti vaatteilla. Hyvä materiaali on esim. tiivis puuvillakudos. Tummat ja värilliset löysät vaatteet suojaavat paremmin kuin vaaleat ihoa myötäilevät. Lierihattu suojaa kasvoja, korvia, nenää ja kaulaa. Koko päivän  ulkosalla viettävien tulisi pukeutua auringolta suojaaviin miellyttävän tuntuisiin vaatteisiin ja hakeutua varjoon.

Aurinkolasit silmien suojaksi

Tehokkain tapa suojata silmät on käyttää UV-suojan antavia aurinkolaseja ja hattua aurinkoisella säällä. Auringossa hohtava vesi tai lumihanki heijastaa säteilyä ja moninkertaistaa silmien altistumisen säteilylle. Hyvät aurinkolasit paitsi suodattavat tehokkaasti, myös peittävät sivuilta silmään pyrkivän säteilyn. Liiallinen lyhytaikainen altistus aiheuttaa akuutin tulehdustilan, jota kutsutaan lumisokeudeksi.

Laseissa oleva CE-merkki todistaa uv-suojauksen toimivan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä optiikan tai lasien yleisen laadun kanssa. Mikä tahansa muovista valmistettu väline, jonka silmien eteen laittaa, blokkaa uv-säteilyn pois. Se on muovin ominaisuus. Tosin halvoissa laseissa on halvat uv-suojaukset ja toiset muovit imevät uv-säteilyä paremmin kuin toiset.

Aurinkovoide

Aurinkovoide täydentää suojaa, mutta sen turvin ei voi pidentää auringossaoloa. Suojakerroin (SPF) kertoo aurinkovoiteen kyvystä estää UVB-säteilyn aiheuttamaa ihon palamista. Voiteiden suojakertoimet perustuvat valmistajien mittauksiin suojasta, kun voidetta on levitetty paksu kerros. Sekä aikuisille että lapsille suositellaan käytettäväksi aurinkosuojavoidetta, jonka kerroin on vähintään 30. Aurinkovoidetta valitessa kannattaa varmistaa, että voide suojaa sekä UVA- että UVB -säteilyltä. Voidetta tulisi levittää ennen aurinkoon menoa ja lisätä uusi kerros 15-30 minuutin auringossa oleskelun jälkeen. Lisäkerroksia tarvitaan myös uinnin, ihon pyyhkeellä kuivaamisen tai hikoilun jälkeen. Myös ruskettuneelle iholle on syytä levittää aurinkovoidetta. Ihon ruskettuminen ei ole riittävä suojamekanismi. Voimakaskin luonnollinen rusketus vastaa enimmillään suojakerrointa neljä.

Kosmeettisissa valmisteissa on ilmoitettu säilyvyysaika (parasta ennen tai säilyvyys avaamisen jälkeen) jonka aikana valmiste on turvallinen ja käyttöön sopiva. Aurinkorasvoissa säilyvyysaika koskee myös siis käytetyn UV-suojan tehoa.

UV-säteily – UV-indeksi eli UVI

UV-indeksi ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Mitä suurempi UV-indeksi on, sitä lyhyemmän ajan iho kestää aurinkoa palamatta. UV-säteily Ultraviolettisäteily eli UV-säteily jaetaan kolmeen eri osaan, UVA-, UVB- ja UVC -säteilyyn. Aallonpituudeltaan pitempi UVA-säteily tunkeutuu syvemmälle ihoon. UVB- säteily tunkeutuu ihon pintaosiin ja sen vaikutuksesta iho paksuuntuu ja ruskettuu. Ihon palaminen aiheutuu pääosin UVB-säteilystä. UVC-säteily suodattuu kokonaan pois ilmakehän yläkerroksissa.

Suomessa auringon UV-säteily on  voimakkaimmillaan toukokuusta elokuuhun klo 11–15. Mitä  lyhyempi varjo auringonpaisteessa jää, sitä voimakkaampaa säteily on. Keskikesän helteillä Etelä-Suomessa UV-indeksi voi nousta jopa lukemaan 7. Tyypillisesti keskikesällä Etelä- Suomessa UV-indeksi on kirkkaana päivänä klo 13–14 noin 6. Suojautumisraja eli UV-indeksi 3 ylittyy klo 10-17 välisenä aikana. Erityisen voimakasta aurinko on rannalla, hangella tai veden läheisyydessä, sillä hiekka, lumi ja vesi heijastavat säteitä.

Suomeen verrattuna UV-säteily on huomattavasti voimakkaampaa etelän lomakohteissa. Välimeren kesäkohteissa päivän ylin UV-indeksi on säännöllisesti 8-9. Yli 11 UV-indeksi tarkoittaa äärimmäisen voimakasta säteilytehoa, jota saadaan vuoristossa tai päiväntasaajan leveysasteilla.

Ihotyypit

Kolmannes suomalaisista kuuluu tyyppeihin I tai II ja noin puolet tyyppiin III. Vain joka kymmenes on IV-tyyppiä, joka on vallitseva Etelä-Euroopassa. Ihotyyppiin V ja VI kuuluvat ovat luonnostaan tummaihoisia ja sietävät hyvin aurinkoa. V tyyppiin kuuluvat ovat ruskeaihoisia ja mustatukkaisia, esimerkiksi pohjoisafrikkalaiset ja intialaiset kuuluvat ihotyyppiin V. Ihotyyppiin VI kuuluvilla on musta iho ja musta tukka, tyypillisesti afrikkalaiset kuuluvat ihotyyppiin VI.

I tyyppiin kuuluvat ovat usein punatukkaisia ja pisamaisia ja palavat auringossa hyvin nopeasti, eivätkä rusketu lainkaan.
II tyypin ihmiset ovat vaaleatukkaisia ja sini- tai vihreäsilmäisiä, jotka palavat usein ja ruskettuvat hieman. Näillä I ja II tyypillä on herkästi palava iho.
III tyyppiin kuuluvat ovat tyypillisesti ruskeatukkaisia ja harmaa- tai ruskeasilmäisiä. He palavat joskus ja ruskettuvat hyvin.
IV tyyppiin kuuluvilla on ruskeat silmät ja tummanruskea tai musta tukka. He palavat harvoin ja ruskettuvat hyvin.

Aurinko  altistaa ihosyövälle

Auringonvalon ultravioletti- eli UV-säteily lisää ihosyöpäriskiä. Liiallinen kerta-altistuminen UV-säteilylle voi johtaa ihon palamiseen. Toistuvan altistumisen seurauksena voi olla ihon ennenaikainen vanheneminen ja ihosyöpä.

Ihosyövät ovat yleistyneet. Tämän katsotaan liittyvän väestön ikääntymiseen, mutta myös pukeutumisessa ja auringonottotavoissa tapahtuneisiin muutoksiin. Jopa 95% ihosyövistä on yhteydessä auringon UV-säteilyyn. Ihosyöpien riskiä lisää sekä UV-säteilyn kokonaismäärä että saantitapa. Myös perintö-tekijöillä on osuutta siihen, kehittyykö ihmiselle ihosyöpä.

Ihon toistuva palaminen auringossa erityisesti lapsena tai nuoruudessa lisää riskiä sairastua melanoomaan. Koko elämän UV-annoksesta saadaan yleensä 25 prosenttia 19 -ikävuoteen mennessä. Tämän vuoksi lasten suojaaminen auringolta on tärkeää. Uusimman tutkimustiedon valossa arvioidaan, että jopa 90-95% melanoomista olisi ehkäistävissä järkevällä aurinko- käyttäymisellä.

Ihomelanooma ei näytä samalta kuin tavallinen luomi: koko, muoto, väri ja rajat eroavat. Jos luomessa huomaa jonkin näistä varottavista merkeistä tai luomi alkaa punoittaa, kutista tai vuotaa verta, epätasainen väri, halkaisija yli 6 mm, epäsäännöllinen reuna ja osat.

Pohjoismaalaisella aikuisella on keskimäärin 50 hyvänlaatuista pigmenttiluomea. Ihotautilääkärit jakavat pigmenttiluomet jo syntymässä todettaviin ”synnynnäisiin” luomiin sekä myöhemmin ilmaantuviin eli ”hankittuihin” pigmenttiluomiin.

Muista nämä

Pysy pystyssä
Pystyasennossa  saa vain neljänneksen auringossa makaavan UV-annoksessa. Liikkuessa auringon säteet myös  jakautuvat tasaisemmin eri ihoalueille.

Siestassa on järkeä
Vuorokauden UV-annoksesta noin puolet kertyy kello 11–15, joten silloin kannattaa pysytellä sisällä tai varjossa. Varjossa voi puolittaa UV-annoksen.

Suojaudu huolella
Paras aurinkosuoja on vaatteet, varjo, aurinkolasit ja riittävä aurinkosuojatuotteiden käyttö. Hyvä lierihattu suojaa pään  lisäksi  kasvot, kaulan ja korvat.

Suojakerroin ainakin 30
Sopiva aurinkosuojakerroin Suomessa on yli 30. Tällöin voide suojaa hyvin UVB- ja UVA-säteilyltä. Mikään suojakerroin tai voide ei kuitenkaan anna täydellistä suojaa UV-säteilyä vastaan.

Riittävästi voidetta
Aurinkovoiteita tulee käyttää säteilyn vähentämiseksi, mutta ei auringossa oleskelun pidentämiseksi. Aurinkovoidetta kannattaa laittaa oman kourallisen verran vähintään 30 minuuttia ennen aurinkoon menoa.

Tarkista voide
Yleensä aurinkosuojatuotteet säilyvät vuoden avaamisesta. Älä säilytä voidetta auringonpaisteessa, sillä monet aurinkosuojainmolekyylit hajoavat helposti kuumassa.

Käytä aurinkolaseja
Silmien suojaaminen aurinkolaseilla on tärkeää, koska pitkäaikainen ja runsas  UV-säteily voi aiheuttaa harmaakaihia ja verkkokalvon rappeumaa.

Rusketus ei suojaa ihoa auringon haitoilta
Ultraviolettisäteet pystyvät tunkeutumaan ruskettuneenkin ihon läpi ja vaurioittamaan kudoksia. Rusketus ei suojaa ihoa palami- selta.

Säteet polttavat pilvien ja vedenkin läpi
Ohut  pilvipeite tai matala vesi ei estä auringon UV-säteilyn polttavaa vaikutusta.

Jos iho palaa, niin kortisonipitoinen voide voi lievittää voimakkaimpia ihoreaktiota ja kipuun voi auttaa tulehduskipulääke. Tärkeää on välttää ihon palamista jatkossa.