Extralehdet Extralehdet
Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys on vuosien ajan ilmaissut huolensa esteettisen kirurgian ja esteettisten pistoshoitojen potilasturvallisuudesta ja palveluiden laadusta. Nykyinen laki antaa mahdollisuuden sille, että kuka tahansa voi tehdä riskialttiita, kudosrakenteita lävistäviä eli kajoavia esteettisiä hoitoja ilman terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta.
Suomessa myös laillistettu lääkäri saa tehdä vaativia kirurgisia leikkauksia ilman erikoislääkärikoulutusta tai jopa kokonaan ilman kirurgin koulutusta. Lainsäädäntö aiheuttaa ongelmia kaikilla erikoisaloilla, mutta erityisesti se koskee plastiikka- ja esteettistä kirurgiaa.
Euroopassa puhuttiin aiemmin “Villistä Pohjolasta – Wild Nordic” plastiikkakirurgian ja esteettisten hoitojen lainsäädännön yhteydessä. Sillä tarkoitettiin pohjoismaista luottamusta siihen, ettei kukaan ryhdy tekemään hoitoja tai leikkauksia, joihin ei ole koulutusta tai ymmärrystä mitä kajoaviin, kudoksia lävistäviin hoitoihin voi liittyy. Mm. Tanskassa ja Ruotsissa on laki, joka säätelee kuka saa tehdä esteettisiä pistoshoitoja ja vain koulutetut erikoislääkärit voivat suorittaa vaativia hoitoja ja leikkauksia. Esimerkiksi kardiologit ja sydänkirurgit hoitavat sydämeen liittyviä toimenpiteitä ja plastiikkakirurgit ovat vastuussa plastiikkakirurgiasta. Suomessa sääntelyä ei ole, joten olemme edelleen “Villi Suomi” tällä alueella.
Miksi lainsäädäntö tarvitaan?
Esteettisissä hoidoissa mennään usein ihon pintaa syvemmälle. Täyteainehoitoja mainostetaan toimenpiteenä, jonka avulla kasvoja kohennetaan nopeasti ja helposti. Kasvojen alueelle tehtäviin pistoshoitoihin, joissa ruiskutetaan kiinteää ainetta ihon alle liittyy riskejä. Hoidot voivat saada aikaan pieniä patteja tai kasvojen epäsymmetriaa. Pahimmassa tapauksessa ne voivat johtaa verisuonitukokseen, kasvojen ihon kuolioon tai jopa sokeutumiseen. Täyteainehoidot voivat myös aiheuttaa vakavia äkillisiä allergisia reaktioita. Ongelmatilanteiden yhteydessä hoidon antajalla pitäisi olla taito ja mahdollisuus antaa edes ensiapua. Sitäkään ei aina ole saatikka mm. hyaluronipohjaista täyteainetta liuottavaa entsyymiä, jota saa käyttää vain lääkäri.
Erikoislääkärikoulutus antaa valmiuden hallita useita erilaisia leikkaustekniikoita ja tunnistaa riskitekijät ennen leikkausta. Useita vuosia kestävässä koulutuksessa opitaan myös taito hoitaa mahdollisia toimenpiteeseen liittyviä ongelmia. Rasvaimu voi kuulostaa pikku jutulta, mutta todellisuudessa kyseessä on merkittävä invasiivinen plastiikkakirurginen toimenpide, johon liittyy monia riskejä. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri tuntee laaja-alaisesti plastiikkakirurgiset vaihtoehdot ja täydentävät hoidot mm. rasvaimua suunnitellessa. Lääkärin peruskoulutus ei anna valmiuksia mihinkään plastiikkakirurgiseen leikkaukseen, nämä opitaan erikoislääkärikoulutuksessa.
