Extralehdet Extralehdet
Värikästä ruokaa pidetään vaihtelevana sekä monipuolisena, ja väritön ruoka mielletään yksipuoliseksi, tylsäksi ja mauttomaksi. Värien avulla kyetään lisäämään mielikuvaa ruoan vaihtelevuudesta, jota pidetään toivottavana ominaisuutena.
Lounasruoassa visuaalisesti houkuttelevina pidetään ruoalle tyypillisiä ja selkeitä värejä, jotka edistävät ruoan sujuvaa havainnointia ja tunnistamista. Ruoan värit ovat yksi ensimmäisistä ominaisuuksista, jotka ruoasta lounaalla havaitaan. Värien avulla ennakoidaan mm. ruoan makua, laatua ja tuoreutta, osoittaa Maija Paakin tekemä väitöstutkimus, jossa tarkasteltiin tyypillisten suomalaisella arkilounaalla tarjolla olevien värikkäiden elintarvikkeiden eli kasvisten luonnollisia värejä ja väriyhdistelmiä.
– Yleisesti visuaalisuuden ja erityisesti värien on todettu olevan tärkeitä tekijöitä tuotteen ostohetkellä, mutta arkiruoassa värien merkitystä visuaalista houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä on tutkittu vain vähän, Maija Paakki kertoo.
Houkutteleva lounasruoka on värikästä ja helposti tunnistettavaa
Tulokset osoittivat, että ruoan värit ja väriyhdistelmät vaikuttavat lounasruoan ulkonäön houkuttelevuuteen. Värien vaikutusta pidettiin usein tiedostamattomana ja vaikeasti sanallistettavana, mutta kuitenkin tärkeänä. Suomalaiset kuluttajat pitivät lounasruoassa kirkkaista, selkeistä ja kullekin ruoalle tyypillisistä väreistä sekä värikontrasteista. Tällaiset ruoat ovat ulkonäöltään selkeitä, ja siten helposti havaittavia ja tunnistettavia.
– Arkista lounasruokaa pidettiin väreiltään esteettisesti miellyttävänä, kun se oli tyypillisen väristä, helposti tunnistettavaa, eikä aiheuttanut yllätyksiä. Haastatteluissa todettiin, että ”ruoan pitää näyttää siltä mitä se on”, Paakki havainnollistaa.
Yllätyksettömyydellä ei kuitenkaan tarkoitettu tylsyyttä, vaan värien avulla ruokaan voidaan tuoda vaihtelua. Värikontrastien ja monivärisyyden todettiin lisäävän vaikutelmaa ruoan vaihtelevuudesta ja monipuolisuudesta, kun taas väritöntä lounasruokaa pidettiin yksipuolisena ja yksitoikkoisena.
Tutkimuksissa todettiin myös värin vahva riippuvuus tuotteesta, jossa se havaitaan. Lautasella ei katsota olevan oranssia väriä, eikä myöskään pelkästään porkkanoita, vaan nimenomaan oransseja tai jonkun muun värisiä porkkanoita.
Värien kokemisessa yksilöllisiä eroja
Ruoan värien kokemiseen vaikuttavat aina myös havainnoijan henkilökohtaiset ominaisuudet.
– Esimerkiksi neofobisuus eli uusien ruokien pelko vaikuttaa ruoan värien arvioimiseen. Neofobiset kuluttajat valitsivat mieluummin tutut keltaiset perunat kuin oudommat siniset perunat. Vähemmän neofobiset eli vähemmän uusia ruokia pelkäävät kuluttajat valitsivat useammin siniset perunat ja perustelivat valintaansa mm. vaihtelunhalulla, Paakki kuvaa.
Näytemateriaaleina olivat erilaiset lounaalla tarjottavissa olevat salaatit, joiden värejä muutettiin joko valmistamalla ne luonnostaan erivärisistä lajikkeista (esimerkiksi keltainen ja sininen perunalajike) tai koostamalla salaatteja erivärisistä, toisiaan vastaavista aineksista. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin digitaalista kuvankäsittelyä, jossa häivytettiin ruokakomponenttien ääriviivat niin, että ne eivät olleet tunnistettavissa, jolloin ainoastaan ruoan väri oli arvioitavissa. Koeasetelmiin osallistui yhteensä kaikkiaan 516 kuluttajaa.
