Extralehdet Extralehdet
Kattavat potilastiedot mahdollistavat laajan diabeteksen hoitoon liittyvän tutkimuksen tekemisen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella – Siun sotessa. Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä väitöstutkimuksessa selvitetään, miten uudella diabetestekniikalla saadaan parannettua hoitotuloksia ja helpotettua potilaan päivittäistä arkea.
Siun sotessa toteutetussa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa on hyödynnetty yli 640 potilaan sähköisiä potilastietoja. Koko Siun soten alueella on ollut jo vuosien ajan sama potilastietojärjestelmä käytössä, minkä ansiosta kerättyyn aineistoon on voitu poimia laaja otanta tyypin 1 diabetesta sairastavia henkilöitä. Näillä henkilöillä on jatkuvaan glukoosiseurantaan tarkoitettu laite käytössään, eli verensokeri mitataan käsivarteen asetetusta sensorista sormenpäähän pistämisen sijaan. Tutkimuksen tuloksista ei pysty tunnistamaan yksittäisiä potilaita.
Perinteisellä tekniikalla verensokeritieto saadaan sormenpäästä mittaamalla. Tässä tutkimuksessa tutkittiin jatkuvaa glukoosiseurantatekniikkaa, jolla tieto kudossokerista saadaan iholla olevan sensorin ja lukijalaitteen tai lukijana toimivan kännykän avulla.
Siun soten diabetesosaamiskeskuksen sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Jyrki Mustonen sai tutkimusidean, kun uusi diabetestekniikka alkoi yleistyä vauhdilla.
– Uusia järjestelmiä ollaan usein innolla ottamassa käyttöön. Ensin pitää tutkia olemassa olevaa tietoa, jotta voidaan saada tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi. Silloin voimme tarvittaessa perustella jatkotekniikan käyttöönottoa.
Väitöstutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on tutkittu jatkuvan glukoosiseurannan vaikutusta diabeteksen hoitotasapainoon. Hiljattain valmiiksi saadussa toisessa vaiheessa on selvitetty akuuttien komplikaatioiden ilmaantuvuutta ennen jatkuvan glukoosiseurannan aloittamista ja sen jälkeen. Väitöstutkimuksen viimeisessä julkaisuosassa tutkitaan, onko jatkuvan glukoosiseurannan käyttöönotto kustannusvaikuttavaa. Väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuoden 2024 aikana.
Jatkuva glukoosiseuranta vähentää merkittävästi akuutteja diabeteksen komplikaatioita
Uuden tutkimuksen mukaan jatkuva glukoosiseuranta vähentää merkittävästi diabetekseen liittyviä akuutteja komplikaatioita samalla kun diabeteksen hoitotasapaino paranee. Ensihoitoa tai sairaalahoitoa vaativat alhaiset verensokerit sekä happomyrkytykset vähenivät merkitsevästi, kun jatkuva glukoosiseuranta otettiin käyttöön.
Kysymyksessä on ensimmäinen tosielämän tutkimus, joka yhdistää ensihoidon ja sairaalan potilastiedot. Näin tutkimuksessa saadaan verrattua ensi- tai sairaanhoitoa vaativien alhaisten verensokerien ja happomyrkytysten ilmaantuvuutta ennen jatkuvan glukoosiseurannan aloittamista ja sen jälkeen.
Tosielämän tutkimuksella voidaan joko vahvistaa tai murentaa poliklinikkavastaanotoilta saatuja käytännön kokemuksia. Jyrki Mustonen kertoo, että jatkuva glukoosiseuranta on hoitohenkilökunnan mukaan helpottanut päätösten tekemistä potilaan käydessä vastaanotolla. Jatkuva glukoosiseuranta antaa aukottoman kuvan potilaan koko vuorokauden sokeritason käytöksestä, mikä oli aiemmin sormenpäämittauksilla tehtynä hankalaa.
– Kun potilaat hyödyntävät jatkuvaa glukoosiseurantaa säännöllisesti, hoitohenkilökunta voi tehdä päätöksiä hoidon parantamiseksi jatkuvan tiedon valossa, ei pelkästään laboratoriotulosten.
Jatkuva glukoosiseuranta on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella käytössä tyypin 1 diabeetikoilla. Myös diabetespotilaan oma sitoutuminen on merkittävässä asemassa jatkuvasta glukoosiseurannasta saatuihin hyötyihin.
– Mitä enemmän potilas tietää verensokerin muutoksista, sitä paremmin hän voi välttää komplikaatioita. Kun potilas väistää sokeritasoissa matalan kuopan nauttimalla hyvissä ajoin esimerkiksi hiilihydraattipitoisen välipalan, hänelle ei liian matalan verensokerin vuoksi tarvitse soittaa ambulanssia, Jyrki Mustonen havainnollistaa.
Tiedolla johtaminen tarjoaa potilaalle entistä parempaa hoitoa
Tehtävä tutkimus on merkityksellinen tiedolla johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa, kun arvioidaan uuden diabetestekniikan käyttöönoton hyödyllisyyttä tai kustannustehokkuutta. Jatkuvan glukoosiseurannan kustannustehokkuutta on toistaiseksi tutkittu melko vähän.
Seuraavaksi tutkimuksessa käynnistyy viimeinen vaihe, jonka tuloksia myös hyvinvointialueella odotetaan mielenkiinnolla. Tutkimuksessa lasketaan, miten lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ilmaantuvien komplikaatioiden kustannukset muuttuvat. Laskelmissa huomioidaan, minkä verran potilaat tarvitsevat hoitoa silloin kun heillä on jatkuva glukoosiseuranta käytössään. Glukoosiseurantatekniikoiden käyttökustannukset ovat korkeammat kuin sormenpäämittauksella tehtävän verensokeriseurannan kustannukset. Laskelmissa hyödynnetään mallinnusjärjestelmää, joka arvioi tulevia kustannuksia.
– Nyt tutkittu tekniikka vanhenee jossakin vaiheessa. Syksyllä saamme alustavat tulokset, kannattaako uuteen tekniikkaan investoida. Tämä luo pohjaa jatkotekniikoiden käyttöönotoille.
Siun soten alueella tehty rekisteritutkimus on osoittanut, että hyvät merkinnät potilastietojärjestelmään tuovat hyötyjä myös jatkoa ajatellen. Jyrki Mustonen näkee, että rekisteritutkimus kannustaa ammattilaisia myös tulevaisuudessa tekemään hyvät kirjaukset potilastietojärjestelmään.
– On tärkeää, että saamme jatkumon laadukkaiden kirjausten tekemiseen. Näin voimme myöhemmin kerätä tietoa, joka hyödyttää myös päätöksentekoa.
Tutkimus on saanut rahoitusta Impro-tutkimushankkeelta, Valtion tutkimusrahoitukselta (VTR) sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon tukisäätiöltä (Siun säätiö sr).
