Kevytyrittäjyyttä ei ole olemassa – harhaanjohtava markkinointinimi altistaa riskeille

Suomessa yleistynyt kevytyrittäjä -nimitys on käsite, jota ei löydy laista. Kyseessä on laskutuspalveluyritysten luoma markkinointinimi, joka hämärtää juridisen todellisuuden – ja saattaa johtaa vahingollisiin tilanteisiin.

Yhä useampi suomalainen on törmännyt käsitteeseen “kevytyrittäjä” – henkilöön, joka tekee töitä ilman omaa yritystä, mutta laskuttaa toimeksiantajaa. Termi antaa vaikutelman kevyemmästä ja helpommasta yrittämisen muodosta, mutta todellisuus on toinen – “kevytyrittäjyyttä” ei ole olemassa juridisena käsitteenä.

Kaksi roolia, kolmatta ei ole

Suomen lainsäädäntö tuntee kaksi työmuotoa palkansaajan ja yrittäjän. Laskutuspalvelun käyttäjä ei ole työntekijä, koska työsuhteen ehdot eivät täyty, kuten työnjohto-oikeus tai työaikavalvonta. Kevytyrittäjä markkinointinimellä toimiva laskutuspalvelun käyttäjä kantaa kaikki yrittäjän vastuut. Hän hankkii itse asiakkaansa, vastaa toimeentulostaan, vakuutuksistaan ja mahdollisista luvista.

Verohallinto, Kela ja TE-toimistot tulkitsevat laskutuspalvelun käyttäjän yksiselitteisesti yrittäjäksi, mikä vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi työttömyysturvaan tai YEL-vakuuttamiseen. Moni yllättyy tästä, kun on saanut väärän käsityksen yrittäjyydestä.

Hämärää vastuuta ja harhakuvia

Suurin ongelma on termin aiheuttama epäselvyys. Laskutuspalvelun kautta työtä tekevä voi olettaa, ettei hänen tarvitse huolehtia samoista asioista kuin “oikea” yrittäjä. Tämä virhekäsitys voi johtaa vakaviin seuraamuksiin.

Myös rahoitus- ja työttömyysturvakysymyksissä kevytyrittäjän asema on heikko. Ilman Y-tunnusta ja liiketoimintahistoriaa pankit näkevät kevytyrittäjät epävarmempina kuin muut aloittelevat yrittäjät.

Kevytyrittäjyys madaltaa kynnystä – mutta mihin hintaan?

On totta, että laskutus- eli kevytyrittäjäpalvelut voivat madaltaa kynnystä kokeilla yrittäjyyttä tai tehdä sivutöitä. Mutta jos henkilö ei ymmärrä omaa juridista asemaansa, houkuttelevaksi myyty palvelu voi nopeasti muuttua taloudelliseksi sudenkuopaksi. Käytännössä laskutuspalvelun käyttäjä on itsensä työllistävä yrittäjä – ilman virallista Y-tunnusta, mutta täysimääräisellä vastuulla.

Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä

“Kevytyrittäjyyden” käsite hämärtää työmarkkinoiden rakennetta – se hämärtää myös yksittäisten ihmisten vastuut ja oikeudet. Kevytyrittäjä on yrittäjä, ja mitä selkeämmin tämä todetaan rehellisesti, sitä paremmat valmiudet meillä on rakentaa oikeudenmukaiset ja selkeät pelisäännöt kaikille työelämän toimijoille.

Markkinoinnissa käytetty “kevytyrittäjä” voi kuulostaa helpolta, mutta työelämässä se on väärä ja harhaanjohtava termi.