sunnuntai , toukokuu 31 2020
Uutisotsikot

Virkasalaisuusrikosta koskevat tunnusmerkistöt tulisi kumota

Salassapitovelvollisuus ja sen rikkomisen rangaistavuus koskee lähes jokaista hallinnonalaa ja virkamiestä, sillä lähes kaikilla hallinnonaloilla käsitellään erilaisia salassa pidettäviksi luokiteltuja tietoja. Julkisten toimijoiden salassa pidettävien tietojen paljastaminen ja oikeudeton käyttäminen on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaisena virkasalaisuusrikoksena.

Virkasalaisuusrikosta koskevia tunnusmerkistöjä ei voida enää pitää ajantasaisina johtuen muun muassa työtehtävien ulkoistamisesta ja yksityistämisestä, Jenna Laurikkalan väitöstutkimuksen perusteella. Tutkimus tarkastelee väitöstutkimuksessaan muun muassa sellaisia yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat virkasalaisuusrikosta koskeviin tunnusmerkistöihin.

– Virkasalaisuusrikosta koskevia tunnusmerkistöjä ei voida enää pitää ajantasaisina ja ne tulisi kumota, Laurikkala tiivistää.

Etenkin ulkoistamisen ja yksityistämisen myötä henkilöstö on moninaistunut, eikä aina ole selvää, ketä on pidettävä tunnusmerkistössä tarkoitettuna virkamiehenä. Tämä on puolestaan johtanut ongelmallisiin tilanteisiin yhdenvertaisuuden kannalta, kun samanlaisia tehtäviä hoitavat erilaisissa työsuhteissa olevat henkilöt. Esimerkiksi virkasuhteessa olevan lääkärin rangaistusmaksimi on kovempi kuin keikkalääkärin, joka paljastaa salassa pidettäviä tietoja.

Myös salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevia tunnusmerkistöjä on Suomen oikeusjärjestyksessä runsaasti, ja ne ovat osin päällekkäisiä

– Lisäksi digitalisaatio, yleinen tietosuoja-asetus ja vastuun kohdistumista organisaatiossa koskevat kysymykset vaikuttavat virkasalaisuusrikoksen tunnusmerkistöjen soveltamisympäristön muutokseen sekä toisaalta tunnusmerkistöjen ajankohtaisuuteen ja tarpeellisuuteen, Laurikkala toteaa.

Jenna Laurikkala on valmistunut Lapin yliopistosta oikeustieteen maisteriksi vuonna 2015 ja Itä-Suomen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2016. Valmistumisensa jälkeen hän on toiminut Lapin yliopiston oikeustieteen tiedekunnassa tutkijana. Tällä hetkellä Laurikkala työskentelee kuntasektorilla hallintolakimiehenä. Väitöskirjan lisäksi Laurikkala on julkaissut useita artikkeleita rikosoikeuden alalta.

Katso myös

Suomalaisten myönteinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen on vähentynyt

Suomalaisista 53 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti. EU-myönteisyys on pudonnut seitsemän prosenttiyksikköä …

Kommentoi