Extralehdet Extralehdet
Kyseessä on laaja sosiaaliturvauudistus, jossa vaiheittain eri perusturvaetuudet yhdistetään yhdeksi yleistueksi. Yleistuki olisi ensi vaiheessa työttömän työnhakijan uusi sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi Kelan maksamat työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Muutoksen myötä työmarkkinatuki- ja peruspäivärahajärjestelmät lakkautettaisiin.
– Yleistukiuudistus parantaa työnteon kannattavuutta ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki yksinkertaistaa työttömän sosiaaliturvaa korvaamalla työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Sosiaaliturvaa myös sujuvoitetaan ottamalla käyttöön Kelan yhden hakemuksen malli, kertoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Yleistukea maksettaisiin, jos työttömällä työnhakijalla ei olisi oikeutta ansiopäivärahaan tai hänen ansiopäivärahakautensa olisi päättynyt ja hänellä olisi taloudellisen tuen tarve. Yleistuki olisi tasoltaan sama kuin nykyinen työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha ja ansiopäivärahan perusosa (37,21 € per päivä vuonna 2025).
Yleistuen saaminen edellyttäisi taloudellisen tuen tarvetta eli yleistuki olisi tarveharkintainen etuus, kuten nykyinen työmarkkinatuki. Työtulojen noustessa yleistuki vähenee tasaisesti eli yleistuen saajan ansiotulot soviteltaisiin kuten työttömyysturvassa nykyisin.
Yleistuen myöntäisi ja maksaisi Kansaneläkelaitos, ja sitä voisi hakea yhden hakemuksen mallin avulla. Kela ottaa käyttöön yhden hakemuksen mallin työttömyysetuuden ja asumistuen hakemiseen viimeistään yleistuen käyttöönoton yhteydessä. Tulevaisuudessa Kelan asiakas voisi hakea eri etuuksia helposti yhdellä hakemuksella. Etuusjärjestelmää ei tarvitsisi tuntea yksityiskohtaisesti, vaan hakija ohjattaisiin elämäntilanteen mukaan oikeiden etuuksien piiriin.
Tavoitteena on estää työttömyyden pitkittymistä
Osana yleistuen ensimmäistä vaihetta tavoitteena on myös estää työttömyyden pitkittymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Erityisesti tavoitteena on lyhentää nuorten työttömyysjaksoja. Tästä syystä normaalien työllisyysalueen järjestämien työttömien palveluiden lisäksi esitetään selkeämpää työttömiä tukevaa interventiota tilanteisiin, joissa työttömyys on pitkittynyt.
Kun alle 25-vuotias olisi saanut yleistukea 8 kuukautta tai 25 vuotta täyttänyt olisi saanut yleistukea 1,5 vuoden ajan, työnhakija osallistuisi yleistuen saajan aktivointijaksolle. Aktivointijakson aikana yleistuen saajalle järjestetään työnhakukeskustelut, joissa työnhakija kohdataan kasvokkain ja hänen palvelutarpeensa arvioinnissa keskitytään erityisesti työttömyyden pitkittymisen syihin. Jakson tarkoituksena on varmistaa työttömän saama tuki työttömyyden pitkittyessä nykyistä selkeämmin, mutta toisaalta jättää käytännön toteutuksessa tilaa myös vuoden alussa toimintansa aloittaneille työllisyysalueille.
Yleistukea valmistellaan vaiheittain
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden. Uudistuksen tavoitteena on yhdistää vaiheittain eri perusturvaetuudet yhdeksi yleistueksi, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki yksinkertaistaa työttömän sosiaaliturvaa korvaamalla työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Seuraavassa vaiheessa hallitus jatkaa perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä sekä nykyisten asumisen tukien sisällyttämistä asteittain yleistukeen.
