Normaalipainoisten ei kannata laihduttaa

Lihavuus on merkittävä kansanterveysongelma. Vaikka laihduttaminen on yleistynyt, painonpudotus ja laihtumisen jälkeinen painonhallinta on suurimmalle osalle ihmisistä vaikeaa.

Elintarviketieteiden maisteri Laura Sares-Jäske tutki väitöskirjassaan laihduttamisen yhteyttä useisiin taustatekijöihin, lihomiseen ja riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen pitkällä aikavälillä. Normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin laihduttamatta olevat. Laihduttajilla, joilla oli epäterveellisiä elintapoja, oli tutkimuksessa korostunut riski sairastua diabetekseen.

Tutkimuksessa käytettiin 30 vuotta täyttäneiden otosta, johon kuuluu yli 8 000 ihmistä. Tieto edellisen vuoden aikana tapahtuneista laihduttamisyrityksistä ja painonmuutoksista kerättiin kyselylomakkeilla lähtötilanteessa. Yhteensä 39 prosenttia naisista ja 24 prosenttia miehistä oli yrittänyt laihduttaa edellisen vuoden aikana. Kaikista tutkimukseen osallistuneista naisista 15 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia oli onnistunut pudottamaan painoaan samalla ajanjaksolla.

– Laihduttaminen oli yleistä etenkin 30–39-vuotiailla, joilla oli paljon ylipainoa sekä korkeasti koulutetuilla. Suurin osa laihduttajista ilmoitti terveellisempiä elintapoja kuin ne, jotka eivät laihduttaneet. Toisaalta laihduttajilla oli epäedullisemmat veren rasva-arvot, heikompi elämänhallinnan tunne ja enemmän huolia ulkonäöstä sekä terveydestä kuin niillä, jotka eivät laihduttaneet, kertoo Sares-Jäske.

Laihduttamisyritykset, laihtuminen ja painon vaihtelu edellisen vuoden aikana olivat yhteydessä painoindeksin ja vyötärönympäryksen kasvuun 11 vuoden seurannan aikana.

– Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat seurannan aikana enemmän kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet. Sen sijaan lihavien kohdalla vastaavaa eroa ei havaittu, Sares-Jäske sanoo.

Tyypin 2 diabetekseen sairastui 15 vuoden rekisteriseurannan aikana 417 henkilöä. Laihduttaminen oli yhteydessä suurempaan riskiin sairastua diabetekseen seurannan aikana.

Biologiset mekanismit pyrkivät ehkäisemään laihtumista

Sares-Jäske kertoo, että havaittujen yhteyksien taustalla on todennäköisesti laihduttamisyrityksien taipumus epäonnistua. Laihduttaminen aktivoi biologisia mekanismeja madaltamalla aineenvaihduntaa ja voi lisätä näläntunnetta. Näin biologia pyrkii ehkäisemään laihtumista ja edesauttamaan lihomista. Epäonnistunut laihduttaminen voi myös johtaa toistuviin laihduttamisyrityksiin ja painon jojoiluun.

– Laihduttamisen ja tyypin 2 diabetekseen sairastumisen suuntaa antavasti korostunut yhteys henkilöillä, joilla oli epäterveellisiä elintapoja, viittaa siihen, että etenkin kehnosti toteutettu laihduttaminen voi olla yhteydessä haitallisiin seurauksiin. – Vaihtoehtoisesti on mahdollista, että laihduttajat ovat alun perin muiden tekijöiden vuoksi suuremmassa riskissä lihoa ja sairastua, Sares-Jäske sanoo.

Normaalipainoisten tulisi välttää turhia laihduttamisyrityksiä

Aiemmin on osoitettu, että laihduttamisyritykset ja tarkoituksellinen laihtuminen ovat yhteydessä myöhempään lihomiseen pitkällä aikavälillä. Ylipainoisten lisäksi myös monet normaalipainoiset laihduttavat. Jos laihtumisesta on ihmiselle terveydellistä hyötyä, se kannattaa asettaa tavoitteeksi, mutta normaalipainoisten henkilöiden kannattaisi välttää turhia laihduttamisyrityksiä, toteaa Sares-Jäski.

– Painon pudotus on hyvä toteuttaa suunnitelmallisesti siten, että se perustuu myönteisiin elintapamuutoksiin, ja tavoitteena on pysyvä painonhallinta. – Normaalipainosten tulisi keskittyä terveellisten elintapojen omaksumiseen, jotta he voivat säilyttää normaalipainonsa ja ehkäistä painon nousua.