Extralehdet Extralehdet
Muuttavat linnut havaitsevat selvästi tuulivoimalat ja väistävät yksittäisiä voimaloita tai kiertävät koko tuulivoimapuiston, selviää linnustovaikutusten seurantatutkimuksesta. Tutkimuksen tarkkailujaksojen aikana ei havaittu yhtään linnun törmäystä tuulivoimalaan, eikä löydetty lainkaan kuolleita lintuja voimaloiden alapuolelta maastosta.
Lintujen käyttäytymistä tarkkailtiin kevät- ja syysmuuton aikana Iin ja Simon rannikkoalueelle viime vuosina rakennettujen maatuulipuistojen alueella. Rannikkoalueelle sijoittuu mm. merkittävä Lapissa pesivien petolintujen muuttoreitti.
– Kahden ensimmäisen vuoden seurantatulokset Iin Olhavan-Nybyn ja Simon Leipiön tuulivoimapuistojen alueelta tukevat hyvin vahvasti muualla maailmassa tehtyjen vastaavien linnustoseurantojen tuloksia. Linnut pyrkivät kiertämään tuulivoimapuistoja ja väistämään tuulivoimaloita. Muuton tiivistyminen noin 500-1000 metrin etäisyydelle tuulivoimapuistojen länsi- ja itäpuolelle osoittaa selvästi lintujen havaitsevan tuulivoimalat, linjaa biologi Ville Suorsa FCG:stä (Finnish Consulting Group).
– Myös suuri osa tuulivoimapuistojen kautta muuttavista linnuista oli valinnut reittinsä jo hyvissä ajoin ennen lentämistään voimaloiden väliin ja lensi alueen läpi melko suoraviivaisesti ilman voimakkaita väistöliikkeitä. 500-600 metrin etäisyys tuulivoimaloiden välissä näyttää riittävän siihen, että linnut voivat lentää niiden välistä turvallisesti.
Kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana Olhavassa kirjattiin muutontarkkailussa kaikkiaan 26 000 tarkkailun kohteena olevien lajien yksilöä. Seurannan aikana ei havaittu yhtään törmäystä tuulivoimaloihin. Lisäksi Iissä ja Simossa etsittiin lähes 600 kertaa yksittäisen tuulivoimalan ympäriltä maastosta voimaloihin mahdollisesti törmänneitä lintuja. Tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja ei kuitenkaan löydetty etsintöjen aikana.
– Kuolleiden lintujen etsintään ja lintujen törmäysten tarkkailuun liittyy tietysti epävarmuustekijöitä, mutta tutkimuksemme perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Olhavan-Nybyn ja Leipiön tuulivoimapuistojen alueella lintujen törmäykset voimaloihin ovat erittäin harvinaisia, Suorsa toteaa.
750 tuntia tarkkailua maastossa
Tutkijat tekivät tarkkailututkimusta vuonna 2014 kaikkiaan 36 maastotyöpäivää (yhteensä noin 220 tuntia) ja vuonna 2015 kaikkiaan 74 maastotyöpäivää (yhteensä noin 530 tuntia). Mm. säätilan perusteella tarkkailupäivät ajoitettiin tarkkailtavan lajiston (mm. laulujoutsen, hanhet, kurki ja petolinnut) päämuuttokaudelle ja otollisiksi arvioiduille muuttopäiville. Tarkkailupaikkoina käytettiin tuulivoimapuistojen alueelle rakennettuja tarkkailutorneja, joista avautuu lähes esteetön näkyvyys tuulivoima-alueille.
Muutontarkkailun ohella tutkijat etsivät voimaloihin törmänneitä lintuja kiertämällä vuonna 2014 kaikkiaan 338 voimalaa noin 100-150 metrin laajuiselta alueelta (yhteensä 20 etsintävuorokautta). Vuonna 2015 tutkittiin vastaavasti 198 voimalan ympäristö (18 etsintävuorokautta).
– On erittäin tärkeää, että tuulivoimaloiden vaikutuksista ympäristöön tehdään kotimaista asiantuntijatutkimusta. Tuulivoima on meillä vieläkin suhteellisen uusi asia, johon liittyy erilaisia uskomuksia ja harhaluuloja. Suomalaiset tuulivoimatoimijat haluavat toimia vastuullisesti ja panostaa puolueettomaan tutkimukseen, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.
