Extralehdet Extralehdet
Perus- ja lukiokoulutuksen digitalisoinnin ohjaus ja hallinta ovat hajanaista ja tietoperusta riittämätöntä. Opetushallinnon pitäisi selkeyttää digitalisointiin osallistuvien toimijoiden vastuita, tehtäviä ja toimintamalleja sekä parantaa digitalisoinnin tietoperustaa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut, miten opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ohjaavat ja hallinnoivat perus- ja lukiokoulutuksen digitalisointia. Käsitellyssä tarkastuksessa digitalisoinnilla tarkoitetaan opetuksen ja oppimisen toimintatapojen ja -prosessien tietoista ja tavoitteellista muuttamista digitaalisia välineitä hyödyntämällä.
Tarkastuksen mukaan koulutuksen digitalisoinnissa mukana olevilta toimijoilta puuttuu selkeä yhteinen näkemys siitä, mitä digitalisoinnilta odotetaan ja toivotaan ja mitkä ovat toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut kokonaisuudessa. Tämä vaikeuttaa digitalisointia ja siihen sisältyvien riskien hallintaa.
”Suosittelemme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus selkeyttäisivät digitalisointiin osallistuvien toimijoiden vastuut, tehtävät ja toimintamallit, joita perusopetuksen digitalisoinnissa tulisi tavoitella”, VTV:n tuloksellisuustarkastusneuvos Timo Oksanen kertoo.
Harppauksin etenevä digitalisaatio ja uudet teknologiat luovat koulutukselle uusia mahdollisuuksia ja riskejä paljon nopeammin kuin ratkaisujen toimivuutta voidaan ennakoida ja arvioida. Tällä hetkellä ei ole saatavilla riittävän syvällistä tietoa siitä, milloin digitalisointi itsessään hyödyttää opetusta ja oppimista ja milloin digitalisointi tarvitsee tuekseen uusia rakenteita, prosesseja tai muita satsauksia.
Opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointia ja sen hallintaa kehitetään pääosin hankkeissa, jotka kohdistuvat digitalisoinnin yksittäisiin osatekijöihin. Opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointia on tuettu valtion varoilla vuosina 2007–2018 yhteensä 2 900 hankkeella ja noin 280 miljoonalla eurolla. VTV:n mukaan hanketieto tulisi koota, analysoida ja levittää systemaattisesti siten, että se tukisi monipuolisesti muualla tapahtuvaa kehittämistoimintaa.
”Digitalisoinnin ratkaisut eivät kuitenkaan synny yksinomaan hyviä käytäntöjä seuraamalla, tutkimustietoa hyödyntämällä tai tuloksia arvioimalla. Digitalisoinnin ratkaisujen tietoperustaa on rakennettava tuottamalla uutta tietoa ja hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa aiempaa laadukkaammin. Usein ratkaisut syntyvät vasta kokeilemalla eri vaihtoehtoja ja toimintamalleja käytännössä”, Oksanen sanoo.
