Extralehdet Extralehdet
Meilahden sairaalassa tekosydänleikkauksen tekivät HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurgit Karl Lemström ja Jan Kiss yhteistyössä sydänanestesiologi Mikko Laxin ja Seppo Hiippalan kanssa. Potilasta sydänkirurgisella teho-osastolla on hoitanut osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen.
Tekosydän on potilaalle silta noin 3 kk–1 vuoden päästä tapahtuvalle sydänsiirrolle. Tekosydämen asentaminen on harvinaista maailmallakin, esimerkiksi Pohjoismaissa tekosydämiä on asennettu vain muutamia kappaleita.
– Tekosydäntä käytetään tilanteissa, joissa potilaalla on sydämen molempien kammioiden vaikea toiminnallinen vajaus tai vaikea rytmihäiriö, jota ei saada lääke- tai konehoidolla hallittua, eikä sydänsiirtoa ole saatavilla riittävän ajoissa, osastonylilääkäri Karl Lemström kertoo.
Yleensä huonossa kunnossa oleville potilaille käytetään vasemman kammion apupumppua. Apupumppuhoidon aikana potilaan elimistö toipuu, ja hän on paremmassa kunnossa elinsiirron käynnistyessä.
– Nuorehkoja potilaita on nyt ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuus hoitaa tekosydämen avulla siltana sydänsiirtoon.
Ei sydänsähkökäyrää
Käytännössä potilaalla, jolla on tekosydän, ei ole sydänsähkökäyrää, ja potilaan koko verenkierto on täysin tekosydämen varassa. Tekosydän koostuu kahdesta kammiosta. Leikkauksessa potilaan sydämen omat kammiot sekä läpät poistetaan ja tekosydän ommellaan kiinni potilaan sydämeen jäljelle jääneisiin eteisiin.
Potilaan vasemman rintakehän seinämän läpi kulkee kehon ulkopuolella sijaitsevan ohjausyksikön paineilmaletkut. Ohjausyksikkö säätelee tekosydämen supistumista paineilman avulla. Tekosydämen molemmissa kammioissa on kaksi läppää, jotka puolestaan säätelevät veren virtausta oikeaan suuntaan.
Potilas voi kotiutua tekosydämen kanssa ja saa mukaansa niin sanotun mobiiliyksikön, joka säätelee tekosydämen toimintaa. Mobiiliyksikön avulla voi myös vapaasti liikkua, kävellä, pyöräillä ja harrastaa kevyttä liikuntaa.
Sydänsiirto haastava
Tekosydämen asennusleikkauksessa on aina mukana kokenut tekosydämen asennukseen erikoistunut sydänkirurgi. Tekosydämen asentaminen on vaatinut Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurgeilta teoriakoulutusta ja käytännön harjoittelua.
(vas.) Osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen, sydänanestesiologi Seppo Hiippala, sydänkirurgi Karl Lemström ja sydänkirurgi Jan Kiss. Kuvasta puuttuu sydänanestesiologi Mikko Lax. Kuvaaja: HUS/Maria Moreno– Tekosydänleikkaus vaatii erityisosaamista, ja sydänsiirtoleikkaus tämän jälkeen tulee olemaan erittäin haastava. Tekosydän aiheuttaa elimistössä vierasesinereaktion ja elimistö muodostaa kiinnikkeitä tekosydämen ympärille, Lemström sanoo.
