EU-jäsenyys maksoi Suomelle 101 euroa asukasta kohden vuonna 2019

Suomi maksoi vuonna 2019 EU:lle 559 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja. Nettomaksu pysyi pidemmän ajan keskiarvon tuntumassa. Asukasta kohden nettomaksu oli 101 euroa, ilmenee Euroopan komission tilastoista.

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen nettomaksu EU:lle oli 101 euroa asukasta kohden vuonna 2019, kun vastaava summa oli 105 euroa vuonna 2018. Nettomaksu oli 0,23 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,25 prosenttia vuonna 2018).

– EU:n ja Suomen rahoitusvirtojen kannalta vuosi 2019 oli varsin normaali. Suomi on rikkaana EU-maana selvä nettomaksaja, mutta laskelmat eivät ota huomioon kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä, kuten sisämarkkinoita ja vapaata liikkuvuutta. Toissa vuoden luvuissa ei vielä näy koronakriisin vaikutus, sanoo valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja seuraavan kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Suomen maksut unionille vuoden 2018 tasolla

Vuonna 2019 Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,63 prosenttia (1,65 prosenttia vuonna 2018). Suomi maksoi EU:lle yhteensä 2 016 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut pysyivät lähes vuoden 2018 tasolla. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 312 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 609 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli 127 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Suomi keräsi 188 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 150 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 38 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.

Saksa suurin nettomaksaja, Latvia nettosaaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Vuonna 2019 suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat Saksa (0,41 prosenttia), Hollanti (0,36 prosenttia) ja Tanska (0,32 prosenttia). Samat maat jakavat kärkisijat, kun tarkastellaan nettomaksuja asukasta kohden, joskin järjestys hieman muuttuu. Tanskan on suurin nettomaksaja 176 eurolla asukasta kohden. Maksualennuksia saavat jäsenvaltiot (Saksa, Tanska, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Britannia) ovat kaikki alennuksistaan huolimatta suurimpia nettomaksajia sekä bruttokansantuloon että asukasmäärään suhteutettuna.

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat Latvia (3,68 prosenttia), Unkari (3,67 prosenttia) ja Viro (3,36 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys hieman muuttuu: kärjessä on Viro (697 euroa asukasta kohden), toisena Latvia (582 euroa) ja kolmantena Unkari (519 euroa).

Suomi oli pieni nettomaksaja

Suomi oli vuonna 2019 unionin pienimpiä nettomaksajia suhteessa bruttokansantuloon yhdessä Italian kanssa. Suomea pienempiä nettomaksajia olivat Irlanti ja Belgia. Irlanti oli vielä muutama vuosi sitten selkeä nettosaaja mutta on vahvan talouskasvunsa ansiosta vakiinnuttanut asemansa nettomaksajana parin viime vuoden aikana.

Komission tilasto ei sisällä EU:n hallintomenoja. Jos ne olisivat mukana, Belgia olisi selkeä nettosaaja maassa sijaitsevien EU-instituutioiden takia.

– Suomen nettomaksuasema (0,23 prosenttia bruttokansantulosta) jäi aavistuksen alle pitkän aikavälin keskiarvon, joka on noin 0,25 prosenttia bruttokansantulosta. Nettomaksuasemaan vaikutti se, että Suomen tulot unionin budjetista kasvoivat noin 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2018 mutta maksut jäivät edellisen vuoden tasolle. Muiden tulojen osuus unionin rahoituksesta nousi myös merkittäväksi ja oli noin 11 prosenttia kaikista tuloista, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen.

Suomen tulot kasvoivat

Suomen saamat tulot EU:lta kasvoivat kokonaisuudessaan 59 miljoonalla eurolla 1 542 miljoonaan euroon. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,15 prosenttia (1,13 prosenttia vuonna 2018). Suomen saamat tulot Verkkojen Eurooppa -instrumentista kasvoivat 41 miljoonalla eurolla. Tulot opiskelijavaihtoa edistävästä Erasmus+-ohjelmasta lisääntyivät 7 miljoonalla eurolla. Suomen saantoihin vaikutti myös Helsingissä toimivan EU:n kemikaaliviraston saamat tulot, jotka kasvoivat 23 miljoonalla eurolla.

Lähes 60 prosenttia Suomen saannosta muodostuu maatalouden rahoituksesta. Rakennepoliittiset tuet ja EU-rahoitus tutkimusta ja innovaatiota edistävään Horisontti 2020 -ohjelmaan ovat kummatkin noin 13 prosenttia Suomen saannoista. Suomi sai 2,1 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksesta, mikä ylittää selvästi Suomen maksuosuuden EU-budjettiin.

 

Katso myös

oikeusvaltio

Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vaihtelee alueellisesti

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyajat rikosprosessissa ovat alueellisesti epätasa-arvoistavia. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat selvästi …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x