Extralehdet Extralehdet
Aivoista ja niiden hyvinvoinnista puhutaan nyt enemmän kuin koskaan. Ja hyvästä syystä, toteaa kokenut ravitsemustieteiden asiantuntija. Aivojen hyvinvoinnin ja ravinnon välisen yhteyden ymmärryksessä on tapahtunut paljon viime vuosina tieteellisessä tutkimuksessa. Ja nyt tutkimustulokset alkavat näkyä myös ihmisten lautasilla.
Vaikka nyt puhutaan ruoasta ja syömisestä, ravitsemusasiantuntija ja ravitsemustieteiden tohtori Marika Laaksonen muistuttaa, että ihmisen hyvinvointi muodostuu kokonaisuudesta. Liikunta, lepo, uni, sosiaaliset suhteet ja ravitsemus ovat kaikki hyvän elämän rakennuspalikoita. Näiden vaikutuksista aivojen hyvinvointiin, vireystilaan ja jaksamiseen on muutaman vuoden ajan tutkittu tutkimusohjelmassa.
– Työelämä on yhä useammilla hyvin kuormittavaa, mutta vähintään yhtä tärkeää on huomata, kuinka kuormittavaa vapaa-ajasta on tullut. Monet ovat hyvin kunnianhimoisia harrastustensa suhteen. Toisaalta myös esimerkiksi vanhemmuudessa rima on monilla korkealla. Kun sosiaalisia suhteita hoidetaan vielä pitkin päivää ja iltaa somessa, niin yöunistakin on pakko nipistää, eikä palautumiselle juuri jää tilaa vuorokaudessa, toteaa Laaksonen.
Laaksosen mukaan riittämättömyyden tunne suhteessa odotuksiin ja vaatimuksiin aiheuttaa stressiä, joka puolestaan vaikuttaa suoraan syömiseemme.
– Monet tunnistavat itsessään stressisyömisen. Stressaantuneina ruokahalu lisääntyy ja valitsemme herkemmin runsaasti rasvaa ja sokeria sisältäviä ruokia. Lisäksi ateriarytmi hajoaa helpommin. Pääaterioita korvataan runsailla välipaloilla, kun ei ehditä ja jakseta keskittyä syömisen laatuun. Tyypillisesti terveellisten valintojen tekeminen vähenee, Laaksonen kertoo.
Pääaterioiden korvaaminen välipaloilla luo mielikuvan, että syö vähemmän, vaikka usein kokonaisenergiansaanti on jopa korkeampi. Stressi voi käynnistää haitallisen oravanpyörän, jolloin ravitsemus, liikunta ja uni myös kärsivät. Nämä kaikki vaikuttavat toinen toisiinsa. Pitkittynyt stressi vaikuttaa tutkimusten mukaan aineenvaihduntaan haitallisesti ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.
Elämäntapamuutokset vaativat enemmän suunnittelua kuin itsekuria
Elämäntapamuutoksista puhutaan usein sankarillisina itsekurin osoituksina. Tämä on myös yksi syy, miksi niin moni ruokailutapojen muutos tai kuntoilun aloitus tyssää heti alkuunsa.
– Itsekurin sijaan elämäntapamuutoksissa kannattaisi panostaa enemmän suunnitelmallisuuteen. Ruokailujen suunnitteleminen on hyvä keino huolehtia omasta syömisestä. Lounashetket kannattaa varata kalenteriin ja tarvittaessa ottaa omat eväät mukaan, Laaksonen kertoo.
– Syömisen osalta viime aikoina on puhuttu tietoisesta syömisestä. Ruuan äärelle pysähtyminen ja syömiseen keskittyminen auttaa tekemään järkeviä valintoja ja tunnistamaan omia nälkään ja kylläisyyteen liittyviä tuntemuksia. Usein ruoka voi olla mieliteko, joka ei liity nälkään, vaan stressiin. Pysähtymällä ruokailusta tulee myös palauttava lepohetki, Laaksonen jatkaa.
Säännöllisen ateriarytmin lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kokoaa aterian lautasmallin mukaan kiinnittämällä huomiota kasviksiin, rasvan laatuun, hyviin hiilihydraatteihin ja proteiineihin. Kohtuullisen kokoinen ja lautasmallin mukaan koostettu lounasateria auttaa välttämään iltapäivällä uhkaavan väsymyksen. Myös välipalojen valinnassa kannattaa muistaa painottaa täysjyväviljaa, kasvikunnan tuotteita, hyviä rasvoja ja kohtuullisesti proteiinia.
– Monet tietävät kyllä, miten pitäisi syödä, mutta tietojen soveltaminen omaan elämänrytmiin on isompi haaste. Omiin ruokailutottumuksiin voi vaikuttaa vain, jos ensin tunnistaa ne, Laaksonen toteaa.
Aivojen hyvinvointi korostuu
Kiireisen arjen ja jatkuvien ärsykkeiden maailmassa hyvinvointi onkin yhä enemmän riippuvainen aivojemme hyvinvoinnista.
– Aivot käyttävät noin viidesosan kokonaisenergiasta, eikä aivoilla ole samanlaisia energiavarastoja kuin esimerkiksi lihaksilla. Aivoja kannattaa ruokkia tasaisesti pitkin päivää nauttimalla pitkäkestoisesti verensokeriin vaikuttavia ruokia, kuten kuitupitoisia kasviksia ja täysjyväviljaa. Tukeva iltapala antaa aivoille energiaa palautumiselle yön aikana, jotta ne jaksavat unen aikana järjestellä päivän aikana opittuja asioita sekä puhdistautua kuona-aineista, Laaksonen kertoo.
