Maahanmuutto ja ”Castron malli”

Vaikutus vastaanottajamaiden rikollisuuteen

”Vapauden” ja ”puhdistuksen” aaltojen seurauksena suuri määrä yhteiskunnassa epämiellyttäviksi ja vaarallisiksi katsottuja henkilöitä siirrettiin Yhdysvaltoihin.

Marielin kriisin aikana Yhdysvaltoihin tuli yli 125 000 kuubalaista, pääasiassa rikollisia ja mielenterveysongelmista kärsiviä sekä yhteiskunnalle vaikeuksia aiheuttavia henkilöitä. Tämä vaikutti erityisesti Miamiin, jossa rikollisuuden määrä nousi.

”Marielito” -nimitystä alettiin käyttää niistä kuubalaisista, jotka saapuivat Marielin kautta. He eivät sopeutuneet Yhdysvaltojen yhteiskuntaan, joka näkyi erityisesti rikollisuudessa ja yhteiskunnallisessa syrjäytymisessä. Myös järjestäytynyt rikollisuus sai lisää voimaa siirtolaisista, ja erityisesti huumekauppa ja väkivalta lisääntyivät.

Maahanmuuttajien suuri määrä ja erityisesti vaikeudet, joita he kohtasivat sopeutumisessa uuteen yhteiskuntaan, rasittivat Yhdysvaltain sosiaalipalveluja ja rikosoikeusjärjestelmää. Tämä johti yhteiskunnallisiin ongelmiin, joista osa näkyi rikollisuuden kasvuna ja lisääntyneenä poliisitoimintana.

Onko Suomi ”Castron mallin” kohdemaa

Tilastokeskuksen ja muiden virallisten lähteiden mukaan Suomen rikollisuustilastoissa havaitaan eroja eri väestöryhmien välillä. Henkilöt, joilla on ulkomaalaistausta, ovat kokonaisuutena yliedustettuina rikostilastoissa suhteessa osuuteensa väestöstä. Yliedustus vaihtelee merkittävästi alkuperämaan ja muiden taustatekijöiden mukaan. Erot ovat tilastollisesti merkittäviä esimerkiksi omaisuusrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja tietyissä väkivaltarikoksissa. Tilastojen tulkinnassa on huomioitava muun muassa väestöryhmien ikärakenne ja sosioekonomiset tekijät, kuten työllisyysaste ja koulutustaso, jotka vaikuttavat rikollisuusriskiin yleisesti väestössä. Ulkomaalaistaustaustaen yliedustus nämäkin tekijät huomioiden on tilastollinen fakta.

Mitkä ovat vastustajien ja kannattajien tarkoitusperät

Maahanmuuttoa kannattavat organisoituneet ryhmät, kuten poliittiset puolueet, kansalaisjärjestöt ja työmarkkinajärjestöt, perustelevat kantaansa monin eri tavoin.

Yleisesti esitettyjä tavoitteita ja perusteluja ovat esimerkiksi työvoiman saatavuuden turvaaminen ja talouskasvun edistäminen erityisesti väestön ikääntyessä. Humanitaariset syyt, kuten kansainvälisten sopimusten mukaisten velvoitteiden täyttäminen turvapaikan ja suojelun tarjoamisessa, ovat myös keskeisiä. Lisäksi mainitaan usein maahanmuuton näkeminen kulttuurisena rikkautena ja monimuotoisuuden lisääntymisenä yhteiskunnassa.

Maahanmuuttoa vastustavat tahot tuovat esiin huoliaan ilmiöön liittyen. Tyypillisiä vastustusperusteita ovat esimerkiksi huoli yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, johon liittyen viitataan usein rikostilastoihin ja tiettyjen rikosnimikkeiden esiintyvyyteen.

Taloudelliset seikat, kuten maahanmuuton kustannukset sosiaaliturvalle, työttömyydelle ja palveluille, sekä integraation haasteet työmarkkinoilla, ovat myös yleisiä perusteluja. Huolta on myös kulttuurillisen yhteenkuuluvuuden ja yhteiskunnallisen koheesion säilymisestä, sekä paineista julkisia palveluita kohtaan.