Oikeusministeriön kansallisen korruptiotilannekuvan mukaan kansalaiset pitävät avoimuuden puutetta, esteellisyyttä ja suosintaa merkittävimpinä korruptioon liittyvinä ongelmina Suomessa. Kansallinen korruptiotilannekuva kokoaa muun muassa kyselydataa, rikostilastoja ja koosteen Suomelle annettujen korruptiontorjuntasuositusten etenemisestä.
Lähes puolet vastaajista kertoi havainneensa korruptiota työnsä yhteydessä mutta eivät olleet raportoineet siitä eteenpäin. Merkittävimmiksi syiksi jättää havaittuja ongelmia raportoimatta nousivat pelko siitä, että joutuu itse seurausten kohteeksi, ilmoittamisesta ei seuraa sanktioita ja epätietoisuus siitä, mihin korruptiosta voi raportoida.
Mainintoja kyselyssä saivat epäeettinen ja hyvän hallinnon vastainen toiminta, avoimuuden puute päätöksenteossa, esteellisyys ja kaksoisroolit, suosinta sekä epäeettiset verkostot.
Korruptio Suomessa 2025 -kyselyn sekä Kansalaispulssi- ja Eurobarometri-kyselyiden mukaan vajaa neljännes kansalaisista arvioi, että korruptio on Suomessa yleistä.
Korruptio Suomessa -kyselyyn vastasi yli 800 vastaaja eri puolilta Suomea. Kysely oli auki kaikille vastaajille alkuvuodesta 2026, joten kyseessä ei ole koko väestöä edustava otos.
Korruptiotilannekuvan laatiminen on osa kansallista korruptionvastaista strategiaa ja toimenpideohjelmaa (2025–2027). Tilannekuvan tavoitteena on mahdollistaa korruptioilmiön, korruption riskialueiden ja rikosten pitkän aikavälin seuranta sekä vahvistaa tietopohjaista päätöksentekoa korruption ennaltaehkäisyssä ja korruptiovastaisen työn suunnittelussa. Ensimmäinen tilannekuva on tuotettu osana oikeusministeriön EU-rahoitteista Tehoa korruptiontorjuntaan -hanketta.
Extralehdet Extralehdet