Extralehdet Extralehdet
Kesäkuussa 2022 Tilastokeskus muutti ARA-lainojen tilastollista luokittelua. Asuntojen omistajien korkotukilainat siirtyivät osaksi julkista velkaa. Muutoksen johdosta Suomen julkinen velka muuttui laskennallisesti tilastoissa noin 15 miljardia. Korkotukilainojen sisällyttämisessä osaksi julkista velkaa on kyse tilastollisesta menetelmäpäätöksestä.
Muutoksen taustalla on ARA-järjestelmä, jonka kautta Suomessa on pitkään tuettu rakentamista valtion tuella. Järjestelmässä pankki myöntää lainan rakennuttajalle, joka voi olla esimerkiksi asuntosäätiö tai kunnan vuokra-asuntoyhtiö. Valtio myöntää lainalle korkotuen ja takauksen ja säätelee, kenelle asuntoja vuokrataan ja millä hinnalla.
Päätös ei perustu Tilastokeskuksen linjaukseen
Julkisen velan ja alijäämän sisältöä säännellään EU:ssa hyvin laajasti. Niiden asema finanssipoliittisessa päätöksenteossa on määritelty EU:n perussopimuksessa sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa. Asetuspohjana toimivat Euroopan kansantalouden tilinpitoa (ESA2010) sekä liiallisia alijäämiä ja velkaa (EDP) koskevat asetukset, joiden säännöstöä täydennetään julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkakäsikirjalla (MGDD).
Kyseessä on kansainvälisten tilastosääntöjen soveltaminen. Vastaavia luokitteluratkaisuja tehdään tilastojen laadinnassa päivittäin, mutta harvassa vaikutukset ovat yhtä suuria. Mittaluokaltaan vastaava ratkaisu löytyy 1990-luvulta, jolloin päätettiin luokitella työeläkejärjestelmä osaksi julkista sektoria.
Julkista taloutta koskevat tilastot, kuten muutkin EU-asetuspohjaiset tilastot, tilastoidaan eurooppalaisen standardin mukaan. EU:n tilastovirasto Eurostat valvoo, että kaikki jäsenmaat soveltavat sääntöjä yhdenmukaisesti. Tilastokeskus vastaa Suomessa sääntöjen soveltamisesta.
Eurostat ja Tilastokeskus kävivät useita neuvotteluja ARA-järjestelmän luokittelusta vuosina 2018–2022. Neuvotteluiden ja niiden perustaksi tehtyjen teknisten selvitysten tuloksena korkotukilainat luokiteltiin osaksi julkista velkaa.
Mikä oli ratkaiseva peruste
Tilastostandardeissa julkinen velka ei määräydy sen perusteella, kuka lainan maksaa takaisin tai kuinka suuri riski veronmaksajille koituu. Ratkaisevaa on julkisen toimijan kontrolli, joka määräytyy omistuksen ja sääntelyn kautta (asukasvalinta, hinnan määräytyminen, korkotukiehdot).
ARA-järjestelmässä valtio määrittelee, kenelle asuntoja vuokrataan, millä hinnalla ja millä sosiaalisilla perusteilla. Tämä vahva kontrolli on peruste sille, että lainat lasketaan osaksi julkista taloutta. Tilastoinnin näkökulmasta kyse on valtion tai julkisen sektorin toiminnan harjoittamisesta yritysmuodossa.
Tilastokeskus soveltaa Eurostatin ohjeita ja pyrkii kuvaamaan talouden tilaa kansainvälisten standardien edellyttämällä tavalla. Eurostat vastaa standardien yhdenmukaisesta tulkinnasta EU-alueella.
Tilastokeskuksen rooli on tuottaa tietoa
Tilastokeskus on poliittisesti riippumaton viranomainen. Sen tehtävä on tuottaa luotettavaa ja puolueetonta tietoa hyödynnettäväksi yhteiskunnassa. Riippumattomuus on tilastojärjestelmän perusta. Jos tilastoviranomainen ottaisi päätöksissään huomioon sen, millaisia seurauksia luokitteluilla on, tilastot menettäisivät luotettavuutensa.
Tilastokeskus voi muuttaa luokitteluaan, jos se arvioi tehneensä tulkintavirheen tai jos kansainväliset standardit muuttuvat. Luokittelua ei kuitenkaan muuteta poliittisen paineen vuoksi, sillä se vaarantaisi koko tilastojärjestelmän uskottavuuden ja luotettavuuden.
