Sairauspoissaolot lisääntyneet kunnissa ja hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden henkilöstöllä oli vuonna 2025 keskimäärin 16,1 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden ja kunta-alalla keskimäärin 13,2 päivää työntekijää kohden. Yli 30 päivän poissaolokertymät hyvinvointialueilla olivat melko yleisiä, joilla on merkittävä vaikutus kustannuksiin.

Sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä

Hyvinvointialueilla ja kunnissa 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä työntekijöille kertyi selvästi aiempaa enemmän sairauspoissaoloja. Kasvu näkyi erityisesti keskipitkissä ja pitkissä poissaolokertymissä. Myös alle 30‑vuotiailla työntekijöillä poissaolot lisääntyivät.

– Aiempaa useammalle nuorelle työntekijälle kertyy jopa yli 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana. Poissaolojen pitkittyessä pysyvämmän työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi on tärkeää päästä kiinni poissaolojen taustalla oleviin syihin. Nuorilla aikuisilla pitkät poissaolot aiheutuvat yhä useammin ahdistuneisuushäiriöistä. – Nuoret pääsevät muita harvemmin vaikuttamaan työhönsä ja he kokevat vaikeuksia henkisen työkykynsä kanssa. Työkyvyn heikentyessä kannattaa sairauspoissaolon sijaan etsiä ratkaisuja, joilla tuetaan nuorten työelämäyhteyttä ja työssä jatkamista, kertoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

Työkyvyttömyyden kustannukset 1,3 miljardia

Vuonna 2025 työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan hyvinvointialueiden työnantajille lähes 600 miljoonan euron ja kunta‑alan työnantajille lähes 700 miljoonan euron välittömät kustannukset. Sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan työkyvyttömyyden kustannuksista eli noin 74 prosenttia hyvinvointialueilla ja 67 prosenttia kunta‑alalla.

– Pienetkin vähennykset poissaolopäivissä julkisella sektorilla ovat vaikutuksiltaan merkittäviä, koska kyseessä on työvoimavaltainen ala. Suurin vaikutus on pitkien poissaolojen vähentämisellä. Puolet työnantajille koituvista sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu yli 30 päivän poissaolokertymistä, vaikka niitä viime vuonna esiintyi vain noin 14 prosentilla hyvinvointialueiden ja 11 prosentilla kuntien vuoden lopussa työsuhteessa olevista, Pekkarinen muistuttaa.

Kevan aineisto perustuu noin 166 000 kunta-alan sekä noin 252 000 hyvinvointialueiden työntekijän sairauspoissaolotietoihin.

Ammattiryhmien välillä suuria eroja poissaoloissa

Hyvinvointialueilla sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2025 terveys- ja sosiaalialan henkilöstöllä: lähi- ja hammashoitajilla, hoitotyön avustavissa tehtävissä ja sosiaalialan ohjaajilla. Eniten poissaolopäiviä kertyi vuoden aikana terveysalan henkilöstölle (17,1 päivää keskimäärin). Myös toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä kertyy melko usein yli 30 päivää poissaoloja sairauden takia vuoden aikana.

Kunta‑alalla vuonna 2025 eniten sairauspoissaolopäiviä kertyi varhaiskasvatuksen henkilöstölle (keskimäärin 18,8 päivää työntekijää kohden). Varhaiskasvatuksessa myös pitkät poissaolot ovat yleistyneet ja aiempaa useampi on sairauden takia poissa töistä yli 30 päivää vuoden aikana.

Kuntien teknisellä alalla ja huoltotehtävissä henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta niitä kertyy yhä keskimääräistä enemmän, noin 15,6 päivää työntekijää kohden. Kuntien hallinto- ja suunnittelutehtävissä sairauspoissaolot sen sijaan lisääntyivät ja niitä kertyi 8,9 päivää työntekijää kohden vuonna 2025.

Sairauspoissaolot julkisella sektorilla ovat yksityistä suuremmat

Kevan mukaan hyvinvointialueiden henkilöstöllä kertyi vuonna 2025 keskimäärin 16,1 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden ja kunta-alan henkilöstöllä 13,2 päivää.

Yksityisellä sektorilla vastaavat luvut ovat matalammat. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vuosittaisen työaika- ja poissaolotiedustelun mukaan EK:n jäsenyrityksissä kertyi vuonna 2024 keskimäärin 11 sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivää henkilöä kohden. Terveystalon asiakasaineistoon perustuva tieto vuodelta 2025 kertoo sairauspoissaolopäivien määrän olevan keskimäärin 9,7 päivää henkilöä kohden.

Kevan aineisto rajautuu julkiseen sektoriin ja perustuu rekisteritietoon. EK:n luku sisältää myös tapaturmapoissaolot kattaen vain jäsenyritykset ja painottuu teollisuuteen. Terveystalon luku kuvaa vain yhden terveysyrityksen noin 700 000 asiakkaan aineistoa ja painottuu palvelusektoriin. Luvut kertovat kuitenkin julkisen sektorin, erityisesti hyvinvointialueiden, poissaolopäivien olevan selkeästi yksityistä sektoria suurempia.