Kielitaidottomien hyväksyminen hoitotyöhön on lakien halveksuntaa

Hoitotyön kielivaatimuksia koskeva keskustelu on ohjautunut väärille urille. Kyse ei ole mielipiteistä, vaan siitä vaaditaanko viranomaisilta lakien noudattamista vai sallitaanko laiton asiantila. Virkavelvollisuutta hoitavien tahojen pitää noudattaa voimassa olevia lakeja ja valvontaviranomaisten vaatimuksia, sekä huolehtia potilaan oikeuksista. Kielitaidottomien ehdottaminen potilastyöhön, on ehdotus rikkoa lakia.

Potilaalla on oikeus saada hoitoonsa liittyvät tiedot ja ehdotukset selkeästi ja ymmärrettävästi selitettynä tietoonsa, jotta hän voi tehdä päätöksiä hoidostaan. Potilaan on saatava tietoa siten että se toimii käytännössä. Jos hoitohenkilöstö ei ymmärrä tai osaa puhua ja kirjoittaa suomea tai ruotsia riittävällä tasolla, potilaan oikeudet eivät toteudu.

Kyse on velvollisuuksista, ei mielipiteistä

Valviran mukaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä on oltava riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito tehtäviensä hoitamiseen. Valtioneuvoston viimeaikainen linjaus tehostaa kielitaitovaatimusta nimenomaan potilasturvallisuuden vuoksi, ja velvollisuus varmistaa kielitaito kuuluu työnantajalle. Ehdotus kielitaidottomien hyväksymisestä hoitotyöhön on siis suoraan ristiriitainen lakien ja velvoitteiden kanssa.

Terveydenhuollossa väärinkäsitykset ovat valtava turvallisuusriski. Jos oireita, lääkitystä tai kiireellisiä muutoksia ei ymmärretä kielellisesti, se voi johtaa virheelliseen hoitoon, väärään lääkitykseen, viivästyneeseen reagointiin ja  puutteelliseen dokumentointiin. Kielitaito on osa ammatissa tarvittavaa pakollista osaamista, yhtä tärkeä kuin lääkelaskenta.

Hoitotyössä on dokumentointia, joka liittyy suoraan potilasturvallisuuteen ja hoidon oikeaan suoritukseen ja jatkuvuuteen. Potilastiedot, havainnot ja toimenpiteet on kirjattava siten että ne ovat ymmärrettävissä asianomaiselle potilaalle ja toisille potilasta hoitaville henkilöille.

Työnantajan vastuu on yksiselitteinen

Lupa- ja valvontavirasto (ent. Valvira) painottaa että työnantajan on arvioitava henkilön kielitaito suhteessa työtehtävään ennen työn aloittamista. Julkisen terveydenhuollon työssä edellytetään riittävää suullista ja kirjallista kielitaitoa, ja sitä on arvioitava rekrytoinnissa. Jos kielitaitovaatimusta ei noudateta, niin työnantajan edustaja ei noudata lakia vaan toimii laittomasti. Työnantajalla on velvollisuus varmistaa työntekijän osaaminen. Kielitaito on määritelty osaksi tätä.

Julkisessa terveydenhuollossa toimitaan viranomaisvastuulla, eikä potilaan oikeuksien rikkomiseen oikeuta satujen kerronta, kuten henkilöstö- tai rahapula. Hallinnon ja valvonnan on varmistettava, että palvelu toteutuu lain vaatimalla tavalla.

Suomalainen voi vaatia tulkkia, jos henkilökunta ei hallitse kieltä

Potilaslaki sisältää potilaan oikeuden saada tietoa ymmärrettävästi ja oikeuden osallistua hoitoonsa. Laista ei seuraa automaattisesti, että yksittäinen hoitaja ei saisi toimia ilman kansalliskielen taitoa. Laki velvoittaa toimintayksikköä järjestämään palvelun niin, että nämä oikeudet toteutuvat. Suomenkieliselle on järjestettävä tulkki, mikäli hoitohenkilökuntaan kuuluva ei osaa vaadittua kieltä. Terveydenhuoltolaki tukee vaatimusta, koska laki edellyttää laadukasta ja turvallista palvelua. Myös kielilaki takaa oikeuden käyttää suomea tai ruotsia viranomaisissa ja viranomaisen on järjestettävä tämä käytännössä.