Extralehdet Extralehdet
Mitä jos tunteet saisivat fyysisen, kouriintuntuvan muodon? ”Möykyksi” nimetty sovellus muuntaisi fysiologisten markkereiden avulla tunnetilan muutokset konkreettisen esineen pinnanmuodon ja liikkeen muutoksiksi. Tunteiden välittäminen on internetissä rajallista. Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta haluaa kehittää uusia sovelluksia, joiden avulla tunteet saataisiin luontevasti mukaan myös verkossa tapahtuvaan kanssakäymiseen.
– Eiväthän tunne- ja vuorovaikutustaidot pääse kehittymään, kun aikaa vietetään yhä enemmän tunneköyhissä digitaalisissa ympäristöissä.
Digitalisaatio mullistaa myös työtä. Työelämä edellyttää aiempaa enemmän juuri vuorovaikutustaitoja, koska muunlaisia kognitiivisia taitoja vaativat tehtävät ja helppo ongelmanratkaisu voidaan siirtää tekoälylle. Estääkö internetin rajoittuneisuus tärkeimpien työtaitojen kehittymistä ja hyödyntämistä?
Saarikiven johtamalla NEMO-tiimillä (Natural emotionality in digital interaction) on monipuolinen tutkimusta ja sovelluskehitystä yhdistävä suunnitelma digitaalisen maailman tunneköyhyyden ratkaisemiseen. Tutkimuksen kohteina ovat vuorovaikutuksen ja tunnevälityksen neuraaliset ja fysiologiset mekanismit, näiden aktivointi digitaalisissa ympäristöissä sekä tunnetiedon välittymisen digitalisointi.
Jo nykyteknologialla voidaan kerätä tunteisiin liittyvää tietoa esimerkiksi tunnistamalla tietokoneen avulla kasvon ilmeitä, äänensävyjä ja seuraamalla digitaalisissa ympäristöissä tehtyihin valintoihin perustuen. NEMO suunnittelee käytännön sovelluksia, jotka hyödyntäisivät olemassa olevaa teknologiaa. Näin kehitettäisiin koko kansan tavoittavia tutkimustyökaluja tunne- ja vuorovaikutustiedon keräämiseen.
Tiimi on ideoinut useita sovelluksia, joiden avulla päästä alkuun.”Emo-Tinderiksi” nimetty sovellus keräisi internetissä tietoa siitä, mitä tunnetta toiset kokevat oman kasvokuvan heijastavan ja mitä tunteita itse havaitsee toisten kasvoilta. Entä mitä jos tunteet saisivat fyysisen, kouriintuntuvan muodon? ”Möykyksi” nimetty sovellus muuntaisi fysiologisten markkereiden avulla tunnetilan muutokset konkreettisen esineen (Möykky) pinnanmuodon ja liikkeen muutoksiksi. Möykkyä voisi kumpikin vuorovaikutuksen osapuoli vaikka pidellä kädessä digitaalisen vuorovaikutuksen aikana. Möykky tavoittaisi tunneinformaation siirtymisen välittömän ja sanattoman luonteen hyvin ja toimisi ikään kuin ylimääräisenä, uutena aistina. ”Synkronaattori” puolestaan tahdistaisi äänen avulla vuorovaikutusten osapuolten aivojen rytmistä toimintaa, mikä saattaisi tehdä digitaalisesta vuorovaikutuksesta todenkaltaisempaa.
Suurena tavoitteena NEMOlla on tutkimustiedon ja sovellusten avulla rakentaa metodologiaa tai protokollaa tunnetiedon välittämiseen internetissä. Protokollan avulla kuka tahansa voi rakentaa digitaalisia ympäristöjä, pelejä ja sovelluksia niin, että ne saavat aikaan rikkaamman tunne- ja vuorovaikutuskokemuksen. Tällä hetkellä nettisivun osoitteessa oleva http (hypertext transfer protocol) merkitsee tiedonsiirtoon käytettävää protokollaa. NEMOn tarkoituksena on tutkimustiedon avulla rakentaa etp (emotion transfer protocol): emootion siirtoon käytettävää protokollaa.
Tiimi haluaa tuottaa tietoa ja metodologiaa, jota voidaan hyödyntää tuhansissa sovelluksissa ja lopulta missä tahansa digitaalisessa tiedonvälityksessä.
Paremmat mahdollisuudet rikkaaseen vuorovaikutukseen ja empatiakykyyn tukisivat ihmisten hyvinvointia. Paremman vuorovaikutuksen myötä esimerkiksi täysin hajautetut organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa, sillä kommunikaatio on sujuvampaa. Rikkaampi vuorovaikutus asiakkaiden kanssa johtaa suoraan parempaan toiminnan laatuun ja arvoon.
NEMO -hanke on mukana Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden Helsinki Challenge-kilpailussa. Sen tutkijat työskentelevät Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.
