60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla monet olkaluun yläosan murtumat paranevat ilman leikkausta yhtä hyvin kuin leikkauksen avulla. Erityisesti potilailla, joilla murtuneet luut ovat huonossa asennossa luutumisen kannalta, selviää tutkimustuloksesta.
Leikkauksen sijaan potilaat saivat ranne-kaulalenkin ja kävivät ohjatussa fysioterapiassa. Perinteisesti huonoasentoiset olkaluun murtumat on leikattu asettamalla luun tueksi levy.
– Tämä on uraauurtava löydös, joka haastaa nykyisen hoitotavan. Tuloksella on merkitystä sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Säästöt voisivat olla jopa miljoonan euron luokkaa vuosittain ja potilaat puolestaan välttyisivät leikkauskivuilta sekä mahdollisilta komplikaatioilta, tutkimusryhmän johtaja, apulaisprofessori, ylilääkäri Ville Mattila Taysista toteaa.
Suomessa on tehty vuosittain 300-350 olkaluun yläosan leikkausta ikääntyneille. Yhden hoitojakson hinta on noin 5700 euroa. Uudella hoitotavalla leikkausten määrää voitaisiin vähentää noin 100-150 leikkauksella, ja leikkausten määrä onkin jo vähentynyt tämän tutkimuksen ansiosta. Säästöä siis saadaan ilman, että potilaan lopullinen toimintakyky millään lailla heikkenee.
– Olemme itsekin yllättyneitä siitä, kuinka hyvin potilaat toipuivat ilman leikkausta. Potilaat pitivät ranne-kaulalenkkiä kolme viikkoa ja kivuttomaksi murtuma muuttui noin kolmessa kuukaudessa, Mattila kertoo.
Olkaluun yläosan murtumat ovat yleisempiä ikääntyneillä kuin nuoremmilla. Murtuma syntyy, kun kaadutaan suoraan olkaluun päälle. Yleensä vamma johtuu kaatumisesta kotona tai ulkona. Tyypillisessä murtumakohdassa olkaluu on hohkaluuta, joka on putkiluuta hauraampaa ja herkempää murtumaan. Toisaalta hohkaluu myös luutuu helposti.
Tutkimuksessa oli mukana 88 potilasta, joita seurattiin 2 vuoden ajan. Tutkimusta on tehty kansainvälisenä yhteistyönä kuudessa sairaalassa. Tutkijoilta hankkeen toteuttaminen on vaatinut sitoutumista, koska tutkimuspotilaat on löydetty ensiapuun tulevien potilaiden joukosta.
– Suuri kiitos kuuluu potilaille ja myös aktiiviselle tutkimusryhmälle. Tällainen tutkimus on mahdollista tehdä ainoastaan Pohjoismaissa, jossa julkiseen terveydenhuoltoon luotetaan. Satunnaistetussa tutkimuksessa arvotaan, millaista hoitoa potilas saa. Yhdeksän kymmenestä mukaan pyydetystä suostui tutkimukseen täällä Tampereella, vaikka lopputuloksesta ei ollut varmuutta, Mattila toteaa.
- Miten influenssan ja koronan erottaa toisistaan - 3.10.2024
- Luistonesto ja ajonhallinta säästävät renkaita - 30.9.2024
- Karkkipäivien ei pitäisi kuulua nykyaikaan - 17.8.2024