Mauri Paasilinnan romaani Suomaalaiset (Gummerus) vie lukijan kivikaudelle. Millaisia olivat esi-isämme, heidän murheensa, pelkonsa ja ilon hetkensä? Kuinka he selviytyivät ajasta, jolloin ihmisten onnea uhkasivat toisenlaiset vaarat kuin nykyisin? Suomaalaiset on verevä selviytymistarina ja huikea matka menneisyyteemme.
Eletään kivikauden loppupuolta nykyisen Baltian alueella. Tuntematon soturijoukko on jo tappanut suurimman osan joensuulaisten heimon miehistä ja vienyt naiset. Jäljelle jääneiden on löydettävä uusi, turvallisempi asuinpaikka, uudet pyyntimaat ja uutta verta heimoon, joka on käymässä uhanalaiseksi. Kuinka käy Joensuulaisten heimon? Mikä on tehnyt meistä suomalaisista sellaisia kuin nyt olemme? Mikä erottaa meidät ja tiensä maahamme raivanneet esi-isämme toisistaan?
Selviytymistarinoistaan tunnettua Mauri Paasilinnaa on jo pitkään kiehtonut se, kuinka kivikauden ihmiset elivät luonnon ehdoilla, mutta toimeliaina yksilöinä osasivat yhteistuumin käyttää pienimmätkin tilaisuudet hyväkseen parantaakseen elinolojaan.
– Jo se, että he säilyivät hengissä, jatkoivat sukua ja levittäytyivät uusille alueille herättää minussa kunnioitusta. Se oli riittävä ponnin tarttua kynään ja kirjoittaa heidän elämästään, Paasilinna kertoo.
Useimmat Paasilinnan romaanit ovat sijoittuneet Lappiin ja erämaahan. Kivikauden Baltia on hänelle uusi aluevaltaus.
– Olen yrittänyt asettua muinaisten esi-isieni asemaan ja käyttää mielikuvitustani. Korpiseutujen kasvattina minulla on aavistus siitä, millaisena huokuu rannaton salo. Matka muinaisuuteen on silti ollut haparointia pimeässä: jännittävää, mutta mielenkiintoista.
Mauri Paasilinna on syntynyt vuonna 1947. Hän asuu Porissa ja on rakentanut pienen mökin Selkämeren luodolle. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään hän on ollut metsätöissä, asiapoikana, rakennuksilla ja tehdastyöläisenä, sosiaaliohjaajana, sosiaalisihteerinä, piirisihteerinä ja tiedotussihteerinä. Hän harrastaa muun muassa luonnon tarkkailua, metsästystä ja kalastusta.