Extralehdet Extralehdet
Järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet, osoittaa uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta.
Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012-2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta. Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013.
Arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.
Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.
Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.
Pohjavesien riskialueiden määrä on pysynyt melko samana edelliseen arvioon verrattuna. Arvioiduista 3800 pohjavesialueesta yhdeksän prosenttia on riskialueita, joissa ihmistoimintojen riskitekijät uhkaavat hyvän tilan saavuttamista. Riittävät tiedot riskin ja tilan arvioimiseksi puuttuvat noin 4 prosentista pohjavesialueita ja näiden ns. selvityskohteiden määrä on hieman lisääntynyt.
Tieto vesien tilasta auttaa kohdentamaan toimia oikein
EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.
Tänä vuonna käynnistynyt Vesiensuojelun tehostamisohjelma vauhdittaa Itämeren ja sisävesien suojelua historiallisen suurella panostuksella. Ohjelman toimilla muun muassa vähennetään maatalouden ravinteiden päästöjä vesiin uusien vesiensuojelukeinojen, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteiden avulla, lisätään vesistöjen kunnostushankkeita ja vähennetään haitallisten aineiden päästöjä kaupunkien ja taajamien lähivesiin.
