Extralehdet Extralehdet
Kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on tapahtunut useita samanaikaisia kielteisiä kehityskulkuja, jotka vaikuttavat terrorismin uhkaan myös Suomessa. Näitä ovat muun muassa Lähi-idän konfliktit, Euroopassa aktivoituneet Isilin verkostot, äärioikeiston kansainväliset verkostot ja alaikäisten radikalisoituminen. Myös Suomessa terrorismin uhka on hieman noussut, mutta Suomi ei kuitenkaan nouse kansainvälisessä terrorismissa esiin erityisenä iskukohteena.
Suomessa todennäköisimmän terrori-iskun uhkan aiheuttavat edelleen äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. Todennäköisin on siviiliväestöön julkisella paikalla kohdistuva isku, joka toteutetaan helposti saatavilla tekovälineillä, kuten veitsellä, ajoneuvolla tai ampuma-aseella.
Suojelupoliisi on siirtynyt käyttämään aiemman neliportaisen terrorismin uhka-asteikon sijaan uutta viisiportaista asteikkoa. Uudella asteikolla uhka on tasolla kolme eli kohonnut, mikä on lievä nousu aiemman asteikon tasoon kaksi. Viisiportainen asteikko mahdollistaa aiempaa pienempien muutosten huomioinnin uhka-arviossa. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin Kansallisen turvallisuuden katsaukseen.
Suomen on varauduttava Venäjän uhkaan
Venäjän Suomelle aiheuttama uhka on vakava eikä kehitystä parempaan ole näköpiirissä. Kun sota Ukrainassa päättyy, Venäjän resursseja vapautuu vaikuttamiseen muualla. Venäjällä on halu ajaa poliittisia tavoitteitaan kaikin keinoin, mutta Ukrainan sodan päättyminen parantaa myös sen kykyä vihamieliseen toimintaan muualla Euroopassa.
Sekä tiedustelun että laaja-alaisen vaikuttamisen tilannekuvassa ovat korostuneet viime aikoina eri valtioiden käyttämät sijaistoimijat. Yksi esimerkki sijaistoimijoiden käytöstä on Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:hun kytkeytyvä sabotaasitoiminta Euroopassa. Välikäsiä käyttämällä Venäjä haluaa häivyttää jälkensä. Sabotaaseilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kansalaisten turvallisuuden tunteeseen sekä kuormittamaan viranomaisia. Tämänhetkinen päätavoite on heikentää lännen tukea Ukrainalle.
Suomi ei ole toistaiseksi ollut Venäjän voimakkaan vaikuttamisen kohteena, vaan se on kohdistunut ennen kaikkea suuriin EU-maihin ja toisaalta maihin, joissa on suuri venäläisvähemmistö tai venäjämyönteisiä puolueita. Tilanne todennäköisesti kuitenkin muuttuu, kun Venäjä saa suunnattua Ukrainaan sidotut resurssinsa uudelleen.
– Läntisen tiedusteluyhteisön näkemys Venäjän kasvavasta uhasta on hyvin yhtenäinen. Venäjän rajamaana ja Itämeren valtiona Suomen on varauduttava Venäjän vaikuttamisen kasvuun, Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius toteaa. Suojelupoliisi julkisti Kansallisen turvallisuuden katsauksen 4. maaliskuuta.
Sekä Venäjä että Kiina kohdistavat Suomeen jatkuvaa ja aktiivista vakoilua. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti myös joitakin kolmansia maita, kuten Irania. Venäjän tiedustelupalveluiden Suomeen kohdistama kybertoiminta on lisääntynyt ja tarkentunut entisestään, kohteena on pääosin valtionhallinto ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
