Uutisotsikot

Elintarvikkeissa on edelleen liikaa suolaa

Suomen markkinoilla on tarjolla voimakassuolaisia pakattuja elintarvikkeita yllättävän paljon. Ruokaviraston valtakunnallisen suolan ja ravintoarvon valvontahankkeen mukaan sekaleipien, leikkeleiden ja valmisruokien valmistuksessa tulisi vähentää suolan määrää nykyisestä.

Ruokavirasto selvitti suolan saannin kannalta merkittävien elintarvikkeiden ravintoarvotietoja, merkintöjen säännöstenmukaisuutta ja oikeellisuutta. Kaikkiaan tarkastettiin 217 pakattua ja 100 pakkaamatonta elintarviketta. Yhteensä 170 pakatusta elintarvikkeesta analysoitiin suolan määrä ja lisäksi 62 näytteestä myös muut pakkauksessa ilmoitettavat ravintoarvot.

Elintarvikevalvojat tarkastivat pakkausmerkintöjen oikeellisuutta elintarvikkeiden valmistuspaikoissa. Ravintoarvomerkinnät suolaa lukuun ottamatta oli tarkastusten perusteella laadittu pääosin oikein. Pakkausmerkinnät eivät vastanneet tuotteen koostumusta 11 prosentissa tarkastetuista elintarvikkeista. Esimerkiksi resepti ja ainesosaluettelo eivät aina vastanneet toisiaan. Elintarvikkeen nimi oli virheellinen tai se puuttui kokonaan.

– Kunnissa elintarvikkeiden ravintosisältövalvonta on ollut oikeansuuntaista, mutta resepti- ja pakkausmerkintävalvontaa on tarpeellista jatkossa tehostaa, arvelee ylitarkastaja Tuulikki Lehto.

Ruokaviraston laboratorion analysoimista tuotteista 12 prosenttia poikkesi pakkausmerkinnöissä ilmoitetuista ravintoarvoista suolapitoisuuden osalta. Ruokaleipänäytteistä 11, makkara- ja leikkelenäytteistä 10, ja valmisruokanäytteistä 14 prosenttia, eivät vastanneet pakkausmerkintöjä.

Noin joka viides tutkituista tuotteista oli voimakassuolainen

– Ruisleivät ja makkarat olivat pääsääntöisesti normaalisuolaisia, kun taas sekaleivistä oli jopa puolet voimakassuolaisia, kertoo tutkija Janne Järvinen.

Suolan saantisuositus aikuisilla on enintään 5 grammaa vuorokaudessa. Valtaosa suomalaisista aikuisista saa ruoasta liikaa suolaa. Elintarvike, joka on suolan saannin kannalta merkittävä, täytyy ilmoittaa voimakassuolaiseksi, jos suolapitoisuus ylittää lainsäädännössä asetetut raja-arvot. Hankkeen osana elintarvikealan toimijoilta kysyttiin voimakassuolaisuusmerkinnän vaikutusta tuotekehitykseen. Tulos osoitti, että joka toisen tuotteen kohdalla sillä oli merkitystä.

– On syytä pohtia, onko väestön suolan saannin kannalta tarvetta laskea elintarvikkeiden voimakassuolaisuuden raja-arvoa kaikissa elintarvikeryhmissä 0,1 grammaa/100 grammaa. Kuluttajat pystyisivät silloin tekemään entistä terveellisempiä tuotevalintoja ostohetkellä, ehdottaa Tuulikki Lehto.

Ravintoainekohtaisesti tarkasteltuna valmisruokien kaikista ravintoarvoista 81 prosenttia oli merkitty oikein. Tuotekohtaisesti tarkasteltuna valmisruokien osalta kaikki ravintoarvomerkinnät olivat tutkimuksessa toleranssirajojen mukaiset noin kolmanneksessa analysoiduista valmisruoista.

– Proteiinien määrät vastasivat hyvin analyysituloksia, mutta poikkeamia rasvojen ja rasvahappojen sekä hiilihydraattien määrissä pitää vielä selvittää lisää, kommentoi erikoistutkija Helena Pastell.

Valmisruokien rasvojen ja tyydyttyneiden rasvahappojen merkinnöistä lähes viidennes ja hiilihydraattien merkinnöistä lähes 40 prosenttia oli virheellisiä.

Ruokavirasto toteutti valtakunnallisen suolan ja ravintoarvon valvontahankkeen (heinäkuu 2019 – kesäkuu 2021) yhdessä kuntien, aluehallintovirastojen ja Tullin elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa.

Katso myös

Ehkäise sisätilojen lämpenemistä

Auringon lämpöä odotetaan ja kaivataan, mutta viilennystäkin tarvitaan. Kodin viilentäminen lisää asumismukavuutta.  Helpot viilennystavat ehkäisevät ennalta asuntojen …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x