Extralehdet Extralehdet
Opiskelijoista 75 prosenttia haluaisi liikkua nykyistä enemmän. Liikunnan esteiksi opiskelijat kertoivat useimmin ajan puutteen ja sopivien paikkojen liian kaukainen sijainti. Vain yhdeksän prosenttia opiskelijoista kertoi, ettei pidä liikunnasta tai liikkumisesta.
Vähän liikkuvia lukiolaisista on lähes viidennes ja ammattiin opiskelevista reilu kolmannes, LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttaman kyselyn mukaan. Vähän liikkuvia ovat enintään tunnin päivässä kahtena päivänä viikossa liikkuvat oppilaat. Opiskelijakyselyn mukaan opiskelijat suhtautuvat myönteisesti opiskelupäivän aikaisiin liikettä lisääviin toimenpiteisiin. Suurin osa opiskelijoista kokee, että liikunta tukee opiskelua ja että se on välttämätöntä kunnossa pysymisen kannalta.
– Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kautta tavoitetaan suurin osa nuorista. Liikkumiseen ja opiskelukykyyn panostamalla voidaan vaikuttaa tulevan työkyvyn lisäksi opintojen sujumiseen, oppimistuloksiin sekä opiskelijan ja yhteisön hyvinvointiin, sanoo asiantuntija Johanna Kujala Liikkuva opiskelu -ohjelmasta.
Heikko kunto estää keskiraskaat työt
Kaksi kolmesta lukiolaisesta ja hieman yli puolet ammattiin opiskelevista kokee fyysisen kuntonsa hyväksi. Hyvän kunnon merkitys korostuu fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa ammateissa (esim. lähihoitaja, siistijä, ajoneuvoasentaja), joissa riittävä kunto on työssä suoriutumisen kannalta välttämätön. Opiskelijoiden tulevasta työkyvystä tehtiin ennusteita kuntomittausten perusteella.
– Ennustemallien mukaan vähän kestävyysliikuntaa harrastavista naisopiskelijoista vain yhdellä prosentilla kestävyyskunto on keskiraskaisiin töihin riittävällä tasolla 50-vuotiaana, mikäli liikunnan määrä pysyy vähäisenä. Kahden tunnin lisäys viikoittaiseen liikuntamäärään parantaisi työkyvyn ennustetta huomattavasti, kertoo testauspäällikkö Jarmo Heiskanen LIKES-tutkimuskeskuksesta.
Kokeiluhankkeissa lisättiin liikkumisen mahdollisuuksia
Liikkuva koulu -ohjelmaa on laajennettu toisen asteen oppilaitoksiin vuodesta 2017 lähtien. Lukuvuonna 2017–2018 käynnistyi yhteensä 50 kokeiluhanketta, joissa oli mukana 121 lukiota ja ammatillista oppilaitosta. Hankkeista 49 haki ja sai jatkorahoitusta lukukaudelle 2018–2019, jolloin mukana oli 124 oppilaitosta.
Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeissa mukana olleissa oppilaitoksissa on herännyt tietoisuus aktiivisen opiskelupäivän hyödyistä, ja liikkumisen mahdollisuudet opiskelupäivän aikana ovat parantuneet. Oppilaitoksissa on luotu rakenteita ja edellytyksiä liikkumisen lisäämiselle muun muassa tarjoamalla lisää tiloja ja liikuntavälineitä opiskelijoiden käyttöön. Oppitunneilla istumista katkaistaan kalustevalinnoilla, toiminnallisilla opetusmenetelmillä ja tauottamalla pitkiä istumisjaksoja. Liikkumista on hyödynnetty oppilaitoksissa myös ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden edistämisessä.
– Toiminnan vakiintumisen kannalta on tärkeää, että liikkuminen on kiinteä osa oppilaitoksen opiskelu- ja työpäivää sekä strateginen väline oppilaitoksen hyvinvointijohtamisessa, Kujala toteaa.
Liikkuvaopiskelu/kokeiluhankeraportti
