Merenkurkku on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle. Leveydeltään se on noin 70–80 km.
Merenkurkun saaristo kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luontokohteena. Alue lisättiin maailmanperintölistalle aiemmin listalla olleen Ruotsin Höga kustenin laajennuksena. Yhdessä ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa jääkauden jälkeinen maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisesti. Kohoavan rantaviivan vuoksi Merenkurkun saaret vähitellen nousevat ja yhdistyvät, niemet laajenevat sekä lahdet surkastuvat järviksi ja muuttuvat soiksi ja turvemaastoiksi. Erämaisista metsäsaarista sekä luotojen ja karikoiden sokkeloista koostuvan Merenkurkun saariston matalat vedet ovat useiden eri kalalajien ja saaristolintujen koti. Alueella viihtyvät niin riskilä, merikotka kuin lapasotkakin. Merenkurkun murtovesistöt ovat erityisesti kalastajien mieleen; aluetta pidetään yhtenä maailman parhaimmista paikoista muun muassa hauen kalastamiseen.
Jopa 5 600 saaresta koostuva Merenkurkku on jatkuvasti kasvava ja kehittyvä matkailukohde. Luontomatkailijoille saaristossa riittää runsaasti nähtävää ja koettavaa niin patikoinnin, kalastuksen, lintujen tarkkailun kuin melomisenkin parissa. Moni yhdistää matkaansa pysähdyksen Vaasassa, joka usein toimii myös saaristomatkan aloituspisteenä. Asiantuntevaa opastusta on aina tarjolla, joskin suurin osa Merenkurkun kävijöistä tutustuu saaristoon merkittyjen reittien avulla. Merenkurkun Natura 2000-alueella on neljä luontopolkua ja kaksi vaellusreittiä. Mustasaaren kunnassa sijaitsevalle Björköby-Panike-reitille, Sommarö- ja Bodvattnet runt-luontopoluille, sekä Västerössä kulkevalle Vöyri-Maksamaan reitille pääsee ilman omaa venettä.
Pyykkilautamoreeneiksikin kutsutut De Geer-moreenit ovat yksi osa Merenkurkun saariston ainutlaatuisuutta. Björköbyn Svedjehamnissa merestä nousevat, sivuttaisina pitkinä harjoina esiintyvät moreenit ovat selvästi näkyvillä. Alueen upeita maisemia voi ihastella muun muassa Björköby-Panike-reitin varrella sijaitsevasta Saltkaretin näkötornista.
Vaikka luonto on Merenkurkun saariston ehdoton vetonaula, on alueella myös muutamia mielenkiintoisia, ihmisen rakentamia nähtävyyksiä, kuten Ritgrundin, Norrskärin, Strömmingsbådanin ja Valassaarten majakat. 36 metrin pituisen Valassaarten majakan suunnitteli ranskalainen Henry LePaute, jonka kuuluisin kädenjälki on Pariisin Eiffel-torni. Valassaarten majakka ja Eiffel-torni muistuttavatkin rakenteellisilta ratkaisuiltaan paljolti toisiaan. Muita mielenkiintoisia Merenkurkun saariston nähtävyyksiä ovat myös useille eri saarille pystytetyt, muinaiset ja mystiset jatulintarhat eli kivilabyrintit.
Merenkurkun majoitusmahdollisuudet ovat kattavat. Eri puolilla saaristoa toimii useita majataloja ja leirintäalueita, ja myös mökkejä voi vuokrata monin paikoin. Viidellä, matkailukäyttöön kunnostetulla luontoasemalla, eli entisellä luotsi- tai merivartioasemalla, majoitustiloja vuokrataan pääasiassa ryhmien käyttöön. Metsähallituksen ylläpitämät ja hallinnoimat vuokratuvat tarjoavat myös majoitusta. Veneilijöitä Merenkurkun saariston alueella palvelevat lukuisat vierasvenesatamat, palvelusatamat ja retkisatamat.