Järjestäytynyt rikollisuus on yhä väkivaltaisempaa

Europolin johtaja Catherine De Bollen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä väkivalta on käynyt yhä häikäilemättömämmäksi. Rikollisten harjoittaman väkivallan vaikutuksia on jo nähty joissakin Suomen naapurimaissa. 

Europolin johtaja Catherine De Bolle vieraili Suomessa kuluneella viikolla. Hän tapasi Suomen poliisin johtoa ja vieraili muun muassa poliisin kansainvälisen toiminnan keskeisimmän osaajan, Keskusrikospoliisin luona. Mukana delegaatiossa oli myös Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajana työskentelevä Jari Liukku.

De Bolle sanoo olevansa huolissaan siitä, että turvallisuusviranomaisten toiminnan viimeaikaiset painopisteet ovat saattaneet antaa järjestäytyneelle rikollisuudelle yhä enemmän elintilaa.

– Järjestäytynyt rikollisuus on yksi suurimmista turvallisuushaasteista lainvalvontaviranomaisille. Viime vuosina sen torjunta on kuitenkin monessa Euroopan maassa jäänyt vähemmälle, kun esimerkiksi kyberrikokset, terrorismintorjunta ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat olleet etusijalla, De Bolle sanoo.

Rikollisuus voi olla osa aivan arkipäiväistä toimintaa, sillä jopa 80 prosenttia toimijoista pyrkii soluttautumaan osaksi laillista elinkeinoelämää mahdollistaakseen rikosten tekemisen.

– Järjestäytynyt rikollisuus ei ole kärsinyt korona-ajan rajoituksista samalla tavalla kuin yhteiskunnat yleisesti, vaan pandemia on tarjonnut rikollisille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa esimerkiksi verkkorikollisuuteen, De Bolle kertoo.

De Bollen mukaan kansainvälistä yhteistoimintaa tarvitaan ennen muuta korkean tason rikollisten tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi; liian usein viranomaiset onnistuvat tavoittamaan vain hierarkian alemman tason toimijoita, joiden kiinnijäämisellä ei ole merkittävää vaikutusta turvallisuustilanteeseen.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan kansainvälisen yhteistyön ylläpito ja tiivistäminen ovat avainasemassa, jotta kansainväliselle järjestäytyneelle rikollisuudelle ei synny vankkaa jalansijaa Suomessa.

– Toimintaympäristömme Euroopassa on sen kaltainen, että haasteet eivät ainakaan tule vähenemään, siksi suomalainen poliisi tulee pitää vahvana ja toimintakykyisenä, Kolehmainen painottaa.

Yhteistyö on tuonut tuloksia

Europolin ja Suomen poliisin yhteistoiminnasta on viimeaikaisia ja hyvin konkreettisia esimerkkejä.

– Kiitämme Europolia erityisesti sen antamasta tuesta, kun tutkimme laajoja huumausainejuttuja vuonna 2021, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo.

Eurooppalaiselle yhteistyölle on jatkossa yhä paremmat mahdollisuudet, sillä Europolia koskevaa EU-asetusta ollaan muuttamassa. Muutos parantaa viraston toimintamahdollisuuksia muun muassa isojen tietomäärien käsittelyssä, innovaatioiden hyödyntämisessä ja yhteistyössä yksityisten tahojen kanssa. Poliisi onkin ilmaissut tyytyväisyytensä siihen yhteisymmärrykseen, jonka EU-lainsäätäjät ovat saavuttaneet Europol-asetuksen uudistamisessa.

– Uskomme, että Europol kykenee jatkossakin tukemaan tehokkaasti laajojen ja monimutkaisten juttujen tutkintaa, Heikinheimo toteaa.

Vierailun aikana käydyissä keskusteluissa käsiteltiin lisäksi muun muassa analyysiyhteistyön tiivistämisestä eri analyysitoiminnan tasoilla.

– Analyysi on yksi Europolin ydintoiminnoista ja Suomen poliisin saumaton yhteistyö Europolin kanssa on tärkeää, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia voidaan torjua tehokkaasti Suomessa ja koko EU:ssa, Heikinheimo sanoo.

Poliisi on Suomessa jo usean vuoden kehittänyt omaa analyysitoimintaansa siten, että se linkittyisi mahdollisimman saumattomasti Europolin ylläpitämään EU-tason analyysiyhteistyöhön.

Katso myös

Oikeusvaltio on EU-oikeudellinen velvoite

Euroopan unionissa oikeusvaltio ei ole vain poliittista retoriikkaa, vaan juridinen velvoite. Jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteella on vaikutusta …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x