Extralehdet Extralehdet
Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924―2014) oli poikkeuksellinen edelläkävijä Suomen taidehistoriassa. Hänet tunnetaan tyylilleen uskollisena, selkeänä ja puhdaslinjaisena konkretistina sekä abstraktin taiteen edelläkävijänä. Nordström oli kansainvälisesti suuntautunut ja seurasi laajasti kuvataiteen ilmiöitä. Taiteilijan suuri intohimo työn vastapainona oli jazz. Matkoillaan hän kiersi jazzklubeja ja keräsi elämänsä aikana yli 14 000 jazzlevyn kokoelman, joka lahjoitettiin kokonaisuudessaan Kansalliskirjastolle.
Meneillään olevana kesänäyttelynä Lars-Gunnar Nordströmin Nubben-näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan, jossa esitellään suomalaisen modernismin suuria nimiä. Näyttely on esillä 13.9.2015 asti.
Näyttely kunnioittaa viime syksynä lähes 90-vuotiaana kuolleen taiteilijan muistoa laajalla näyttelyllä sekä mittavalla julkaisulla. Näyttely koostuu pääasiassa L-G Nordströmin Säätiön kokoelmateoksista, maalauksista, grafiikasta ja veistoksista, jotka on talletettu EMMA – Espoon modernin taiteen museoon ja Tuusulan taidemuseoon.
Lars-Gunnar Nordström oli yksi merkittävimmistä suomalaisista taiteilijoista modernismin murrosvaiheessa. Nordströmin siirtyminen kubistisesta ilmaisusta abstraktin taiteen pariin tapahtui vaiheittain 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa, jolloin taiteilijan oma tunnistettava ilmaisutapa kehittyi. Nordströmin taiteessa kulmikkaat ja kaarevat tasaiset pinnat muodostavat selkeitä, vahvoja ja dynaamisia sommitelmia. Värinkäyttö on selkeää, harkittua ja perustuu tasaisiin väripintoihin. Nordströmin debyyttinäyttely vuonna 1949 töölöläisessä taide- ja kehysliikkeessä oli ensimmäinen täysin abstrakti taidenäyttely Suomessa.
Kuvataiteen lisäksi Nordström opiskeli sisustusarkkitehtuuria ja työskenteli pitkään arkkitehtitoimistoissa sisustussuunnitteluun liittyvissä tehtävissä Suomessa ja Ruotsissa. Ensimmäiset kokemukset työstä hän sai arkkitehti-isän kautta. Tilallisuus oli vahvasti läsnä koko Nordströmin tuotannossa. Hän toteutti useita julkisia tilaan tehtyjä teoksia, joista Porin Itäpuiston ravintolaan vuonna 1953 valmistunutta abstraktia seinämaalausta pidetään lajissaan ensimmäisenä Suomessa.
Nordström edisti merkittävästi myös 1950-luvulla taidegrafiikkaa kuvataiteen muotona. Hänen varhaiset puupiirroksensa olivat esittäviä, mutta serigrafiatekniikan myötä siirtymä abstraktiin ilmaisuun oli luonteva. Serigrafia palveli hyvin Nordströmin pyrkimystä aineettomiin tasaisiin väripintoihin. Grafiikan kautta edistettiin taiteen saavutettavuutta – grafiikka oli edullisempaa tehdä ja hankkia, sekä maalauksia helpommin levitettävissä näyttelyihin.
Kuvanveiston alueella Nordström oli uranuurtaja kokeillen uusia tekniikoita ja materiaaleja. Hän kävi hitsauskurssin 1956 ja alkoi työstää veistoksia muun muassa romuraudasta.
Näyttely esittelee laajasti taiteilijan tuotantoa ja persoonaa. Näyttelykuratoinnista ja julkaisun toimituksesta on vastannut kokoelmaintendentti Henna Paunu ja näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut palkittu muotoilija Ilkka Suppanen. Tina Cavén on toteuttanut näyttelyyn taiteilijaa koskevan dokumentin.
Jazz on tärkeä osa näyttelyä. Jazz-musiikkia on tuotu näyttelytilan kuuntelupisteisiin, joihin soittolistoja on laatinut joukko suomalaisen jazzin ja kevyen musiikin ammattilaisia kuten Timo Lassy, Emu Lehtinen ja Aino Venna. Jazz soi EMMAn ohjelmassa myös Taiteiden illassa 20.8. ja näyttelyn viimeisenä lauantaina 12.9.
