Extralehdet Extralehdet
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomi kiristää kansalaistamisen ehtoja tällä hallituskaudella. Tarkoituksena on tehdä muutoksia muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn. Lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön kansalaisuuskoe. Hallitusohjelmakirjaukset toteutetaan vaiheittain kolmessa sisäministeriön asettamassa hankkeessa.
Hallitusohjelman tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä ja kannustaa kotoutumiseen.
– Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut kotoutuminen, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Kansalaisuuslakia koskevat hallitusohjelman uudistukset toteutetaan kolmessa erillisessä hankkeessa. Ensimmäinen vaihe koskee asumisaikaa koskevia hallitusohjelmakirjauksia. Keskeisenä uudistuksena on yleisen asumisaikaedellytyksen pidentäminen kahdeksaan vuoteen nykyisen viiden sijaan.
Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Lisäksi asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettäisiin. Tarkoitus on myös poistaa kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus sekä tarkastella muita asumisaikaa koskevia poikkeusperusteita. Asumisaikaa koskeva hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2024.
Nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä tiukennetaan
Hallitusohjelman mukaisesti kansalaisuuslakia on tarkoitus uudistaa niin, että nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan. Samalla selvitetään kansallisen turvallisuuden arviointia kansalaistamisen yhteydessä. Kansalaisuuslain uudistamisen yhteydessä selvitetään lisäksi toimeentuloedellytyksen tiukentamista. Jatkossa kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olisi myös hakijan oma aktiivisuus oman henkilöllisyytensä selvittämisessä viranomaisille.
Hallitusohjelman mukaisesti tarkastellaan myös kansalaisuuden menettämistä tilanteessa, jossa kansalaisuus on saatu antamalla vääriä tietoja, salaamalla olennaisia seikkoja tai muutoin petollisesti toimimalla. Lisäksi uudistushankkeen yhteydessä selvitetään ns. Tanskan malli kansalaisuuden menettämisestä, mikäli kaksoiskansalainen osallistuu ulkomailla aseellisen terroristiryhmän toimintaan.
Kansalaisuuskoe otetaan käyttöön
Suomessa ei ole koskaan ollut käytössä kansalaisuuskoetta kansalaistamisen edellytyksenä. Useassa Euroopan unionin valtiossa on kuitenkin jonkinlainen kansalaisuuskoe käytössä.
Kokeesta käynnistettävässä selvityksessä kartoitetaan muun muassa erilaisia vaihtoehtoja sille, millainen kansalaisuuskoe Suomessa otetaan käyttöön ja mikä taho sitä hallinnoi. Tätä varten perustetaan poikkihallinnollinen työryhmä.
Selvityksen pohjalta sisäministeriössä valmistellaan vaadittavat muutokset kansalaisuuslakiin. Lisäksi hankkeessa selvitetään hallitusohjelman mukaisesti kaksoiskansalaisuusjärjestelmää. Kansalaisuuskoetta käsittelevä hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025.
